Rypäleaseraportti 2015 julkistettu: Rypäleaseita hävitetty varastoista, mutta niitä edelleen myös käytetään

Kirjoittaja:

Maailmassa on kaksikymmentäviisi maata tai aluetta, joilla on rypälaseiden käytön seurauksena tytärpommeja ja räjähtymättömiä suutareita maastossa aiheuttamassa vaaraa tälläkin hetkellä. Rypäleaseiden vastainen kampanja tekee aktiivisesti työtä, jotta esimerkiksi Venäjä pidättäytyisi käyttämästä rypälepommeja osallistuessaan niin kutsuttuun ISISin vastaiseen sotilaalliseen hyökkäykseen.

Viimeaikaisten sotien seurauksena kuudessa uudessa maassa on rypäleaseongelma, muun muassa Kambodsassa, Libyassa, Etelä-Sudanissa, Sudanissa, Syyriassa, Jemenissä ja Ukrainassa. Vanhastaan, siviiliväestölle rypäleaseiden käytöstä aiheutuu haittaa ihmisille edelleen Afganistanissa, entisen Jugoslavian alueella Balkanilla, Irakissa, Laosissa,Vietnamissa, Somaliassa, Nagorno-Karabahissa ja Länsi-Saharassa.  Kolmessatoissa maassa raportoitiin uusia uhreja vuosina 2010-2014. Näinä vuosina tiedetään tapahtuneen ainakin 1968 rypäleaseonnettomuutta Syyriassa ja nyt siviiliuhreja raportoidaan myös Ukrainasta. Uhreista suurin osa on juuri siviilejä ja noin puolet kuolleista ja haavoittuneista lapsia.

Räjähtämätön rypäleaseen tytärpommi Thaimaassa. Taustalla näkyy Preah Vihearin temppeli ja vuori. Kuva: Stéphane De Greef, Landmine and Cluster Munition Monitor

Kieltosopimuksen tila

Rypäleasekieltosopimuksen astuttua voimaan elokuussa 2010 on sen allekirjoittajista 47 maata jo saanut sen ratifioitua, eli sisällytettyä kansalliseen lainsäädäntöönsä. Sopimuksen osapuolia on tällä hetkellä kaikenkaikkiaan 98 valtiota ja niiden lisäksi on 24 allekirjoittanutta maata, joiden prosessi ratifioimiseksi on vielä kesken.

Oslon sopimus, rypäleasesopimus on jäänyt ainoaksi rypäleaseiden kieltoa rajoittavaksi sopimukseksi, vaikka jotkut maat aikanaan ajoivatkin myös rypäleaseiden käsittelemistä tiettyjen epäinhimillisten aseiden käyttöä rajoittavan CCW-sopimuksen puitteissa.

Nykyiset rypälaseet

Cluster Munition Monitor -raportti kertoo, että sopimukseen kuuluvista maista 27 on hävittänyt varastoistaan yhteensä 1,3 miljoonaa rypäleasetta ja yhteensä 160 miljoonaa tytärpommia tai ammusta. Ennen kieltosopimuksen solmimista arvioitiin, että vajaassa sadassa maassa on yhteensä miljoona rypäleasetta ja niissä yli miljardi tytärpommia.

Nyt rypäleasesopimuksen osapuolet hävittävät asevarastojaan, mutta edelleen on 47 maata, joilla on rypäleaseita varastoissaan ja jotka eivät ole sopimuksen sopijaosapuolia. Kahdeksan sopimuksessa mukana olevaa ja yksi sopimuksen ulkopuolinen maa ovat tehneet raivanneet maastoon jääneitä tytärpommeja omalta alueeltaan. Raportti kuitenkin toteaa, että vaarallisten alueiden kartoitusta ja dokumentointia on tehty huonosti, eikä luotettavaa tilastointia ole.

On arvioitu, että ennen kieltosopimuksen syntyä 23 maata on käyttänyt rypäleaseita yhteensä 39 konfliktissa. Positiivinen uutinen sen sijaan on, että yhtäkään sopimuksen osapuolena olevaa maata ei ole syytetty rypäleaseiden käytöstä sopimuksen synnyn eli vuoden 2008 jälkeen. Valitettavasti kuitenkin seitsemän sopimuksen ulkopuolista maata on käyttänyt rypäleaseita. 

Suomessa kansalaisjärjestöt, muun muassa Rauhanliitto ja Sadankomitea, jatkavat vaikuttamistyötä että myös Suomi liittyisi rypäleasekieltoon. Käytännössä rypälasetta ei maailmalla pidetä hyväksyttävänä aseena eikä sivistysvaltio käytä sellaisia aseita joiden uhrit ovat siviilejä ja jotka jäävät maastoon sodan ja konfktin päätyttyä.

Lehden numero: