Israelilainen järjestö työskentelee ihmisoikeuksien puolesta kovenevista asenteista huolimatta

Kirjoittaja:

Ihmisoikeuksien puolustaminen Israelissa ei ole erityisen pop tällä hetkellä. Ihmisoikeuksien puolesta tai Palestiinalaisalueen miehitystä vastaan toimivat järjestöt ja aktivistit leimataan mediassa pettureiksi, niitä syytetään Israel-vastaisuudesta ja tuore laki kansalaisjärjestöjen avoimuudesta kohdistuu ensisijaisesti juuri ihmisoikeuksien parissa toimiviin järjestöihin.

Israelilainen ihmisoikeusjärjestö B’Tselem (The Israeli Information Center for Human Rights in the Occupied Territories) on saanut osansa meneillään olevasta lokakampanjasta. Järjestön johtaja on saanut tappouhkauksia, ja tammikuussa 2016 järjestön toimistolla syttyi tulipalo, jonka alkuperä on epävarma. Viranomaiset sanoivat syynä olleen sähkövian, vaikka palokunta epäili alunperin tuhopolttoa. Asenteet ihmisoikeustyötä kohtaan ovat koventuneet Israelissa etenkin nuorten parissa. B’Tselemin tutkijana Itä-Jerusalemissa työskentelevän Musab Abbasin mukaan viime aikoina lisääntynyt paine järjestöä kohtaan kertoo siitä, että työllä on vaikutusta.


Monet ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta toimivat aktivistit ovat uhkausten ja syytösten kohteena Israelissa. Kuva: Anna Juhola

Visiona miehityksen päättyminen

B’Tselem on vuonna 1989 perustettu israelilainen järjestö. Tällä hetkellä sen työntekijöistä noin puolet on israelilaisia ja puolet palestiinalaisia. Abbas kuvailee B’Tselemiä joukoksi ihmisiä, joilla on visio, ja jotka tarjoavat yleisölle työkaluja vaikuttamistyöhön ja miehityksen todellisuuden ymmärtämiseen. Dokumentoinnin lisäksi järjestö tekee itse vaikuttamistyötä, mutta tavoitteena ei ole vain ihmisoikeusrikkomusten väheneminen, vaan miehityksen päättyminen. ”On tärkeää, että järjestön juuret ovat Israelissa - niissä ihmisissä, joiden mielestä Israelin pitäisi lopettaa miehitys. Yksi tavoitteista on saavuttaa muutos israelilaisen yhteiskunnan sisällä”, Abbas kertoo.

Järjestön työ kattaa kaikenlaiset ihmisoikeusloukkaukset miehitetyillä alueilla, riippumatta siitä, kuka on tekijänä. Israelin rikkomusten lisäksi järjestön verkkosivuilta löytyykin tietoa myös esimerkiksi palestiinalaisten hyökkäyksistä israelilaisia siviilejä vastaan, tai Hamasin toimeenpanemista kuolemanrangaistuksista. Erityisesti B’Tselem pyrkii kuitenkin dokumentoimaan, miten miehitys vaikuttaa palestiinalaisten jokapäiväiseen elämään. Tällä hetkellä tarkastelun alla on erityisesti lasten pidätykset, kollektiiviset rangaistukset ja liikkumisenvapaus. Tulossa on raportti lasten pidätyksistä, jotka ovat lisääntyneet huomattavasti viimeisen puolen vuoden aikana. Abbasin mukaan viime kuukausina on näkynyt merkkejä siitä, että Israelilla on uusi strategia lasten pidättämisessä. ”Suurin muutos on määrällinen, mutta myös se, miten pidätyksiä tekevät arabeiksi tekeytyneet tai naamioituneet poliisit ja sotilaat.”.

Palestiinalaisten arki miehityksen alla on yksi B’Tselemin teemoista. Arjen dokumentoinnin tueksi järjestö aloitti vuonna 2007 projektin, jossa se jakaa videokameroita ja antaa koulutusta niiden käytöstä miehitetyillä alueilla asuville palestiinalaisille. Vapaaehtoisten kuvaamat videot kertovat heidän jokapäiväisestä elämästään ja miehityksen alla tapahtuvista ihmisoikeusloukkauksista, sekä toimii lähdemateriaalina ja todisteina B’Tselemin työssä. Paljon julkisuutta saanut video, jossa israelilainen sotilas ampuu maassa makaavan palestiinalaisen, on myös B’Tselemin vapaaehtoisen kuvaama. Karua tarinaa ihmisoikeusaktivistien haasteista kuitenkin kertoo se, että videon kuvannut vapaaehtoinen on saanut tappouhkauksia, ja hänen kotiaan Hebronissa on heitelty kivillä. Hebronissa asuvat siirtokuntalaiset ovat ahdistelleet häntä aikaisemminkin. Abbas toteaa, että on vain loogista, että siirtokuntalaiset ja hallitus haluavat pysäyttää videokuvaamisen kaltaisen aktivismin.


B'Tselem dokumentoi miehityksen vaikutuksia palestiinalaisten elämään. Kuva: Yoav Gross, B'Tselem

Arvokasta työtä järjettömän miehityksen keskellä

”Tietyt ryhmät väittävät edustavansa juutalaisia. Joku sanoi minulle kerran, että B’Tselemiä tarvitaan näyttämään, että juutalaisilla on myös moraalia”, Abbas kertoo. Hän kuitenkin kuvailee myös yleistä turhautumista ihmisoikeusjärjestöjen tehottomuuteen. Osalle palestiinalaisista tulevaisuus näyttää toivottomalta, eikä ihmisoikeusjärjestöjen työ tunnu muuttavan sitä mitenkään. Siitä huolimatta monille on tärkeää, että joku ylipäätään välittää, ja että järjestöt tulevat kysymään ihmisten kokemuksista. Abbas myös näkee ihmisoikeusliikkeellä hyvin tärkeän roolin miehityksen alla tapahtuvien ihmisoikeusloukkausten dokumentoinnissa ja seurannassa pitkällä tähtäimellä. Hän kuitenkin katsoo, että tarvitaan muutakin kuin dokumentointia, ja toteaa, että ”tämä miehitys on täysin järjetön”.

Kuten monet muutkin miehitystä vastustavat palestiinalaiset ja israelilaiset, Abbas uskoo, että kansainvälisellä yhteisöllä on ratkaiseva rooli tilanteen muuttamisessa. Hänen mukaansa kuitenkin muutosta tarvitaan myös israelilaisessa yhteiskunnassa, jonka tulisi myöntää miehityksen olemassaolo ja sen seuraukset. Abbas ei tosin ole varma siitä, onko miehitys oikea termi kuvaamaan tilannetta. ”Se on sekoitus miehitystä, rotuerottelua ja kolonisaatiota. Se ei ole miehitys, se on enemmän kuin rotuerottelu.”

Mutta mitä terveisiä Musab Abbas haluaisi lähettää suomalaiselle rauhanliikkeelle? ”Ensinnäkin, tulkaa paikan päälle katsomaan. Ja sitten, Israelin boikotointi on asia, joka vaikuttaa.”

B’Tselem ei toki ole ainoa israelilainen järjestö, joka käy kamppailua ihmisoikeuksien ja rauhan puolesta vaativassa, usein vihamielisessäkin ympäristössä. Myös monet muut järjestöt tekevät arvokasta työtä miehityksen lopettamisen puolesta ja ihmisoikeusloukkauksien tuomiseksi esille. Ne monitoroivat tarkastuspisteitä, seisovat mielenosoituksissa ohikulkijoiden solvauksista huolimatta, tekevät vaikuttamistyötä ja auttavat palestiinalaisia eri tavoin. Näissä järjestöissä toivotaan, ettei maailmalla unohdeta, että kaikki Israelissa eivät tue miehityspolitiikkaa.


Joka perjantai joukko israelilaisia aktivisteja kokoontuu Women in Black -mielenosoituksiin eri puolilla Israelia vaatimaan miehityksen lopettamista.

Kirjoittaja toimi keväällä 2016 kolmen kuukauden ajan vapaaehtoisena ihmisoikeustarkkailijana Kirkkojen maailmanneuvoston EAPPI-ohjelmassa Itä-Jerusalemissa. EAPPI-vapaaehtoisten esittämät mielipiteet ovat henkilökohtaisia eivätkä välttämättä edusta Kirkkojen maailmanneuvoston tai lähettävän tahon (Kirkon Ulkomaanapu) mielipidettä.

Lehden numero: