Puolustustarvikevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin – Hiljainen poliittinen hyvaksyntä

Kirjoittaja:

Saudi-Arabia on viimeisen kymmenen vuoden ajalta Suomen puolustustarvikeviennin arvoltaan neljänneksi suurin vastaanottajamaa, ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat viidenneksi suurin. Asekauppoja näihin valtioihin on kritisoitu, sillä kyseisten valtioiden ihmisoikeustilanne on heikko. Viimeisten vuosien aikana asevienti ja myönnetyt vientiluvat kyseisiin valtioihin ovat saaneet kritiikkiä osakseen myos, sillä 2015 alkaen Saudi-Arabian johtama liittouma, jossa myos Yhdistyneet Arabiemiirikunnat on osallisena, on osallistunut Jemenin konfliktiin muun muassa ilmapommituksilla, jotka ovat tappaneet tuhansia siiviilejä ja  osunut useisiin siviilikohteisiin, kuten sairaaloihin ja kouluihin. Kritiikistä huolimatta Suomi ei ole peruuttanut ainuttakaan puolustustarvikkeiden vientilupaa viime vuosien aikana.

Näiden maiden ihmisoikeustilanteesta ja Jemenin katastrofaalisesta tilanteesta huolimatta ministerit ovat vakuutelleet Suomen asevientilupien harkintaprosessin eettisyytä. Puolustusministeri Niinistön  mukaan ”lupia myonnettäessa arvioidaan sekä määramaan sisäistä tilannetta ja sen kansainvälistä turvallisuutta etta alueellista rauhaa, turvallisuutta ja vakautta”. Pääministeri Sipilä on myos väittänyt julkisuudessa, ettei aseteollisuuden etua priorisoida Suomessa ihmisoikeuskysymysten yli ja ihmisoikeusnäkokulma ohjaa päätoksentekoa.

Kun otetaan huomioon esimerkiksi se, että Suomi on vienyt viimeisen kymmenen vuoden aikana arvollisesti neljänneksi eniten puolustustarvikkeita Saudi-Arabiaan, jonka ihmisoikeustilanne on yksi mailman huonoimmista. Kun Saudi-Arabia myös pommittaa siviilejä Jemenissä, on selvää, että ihmisoikeustilanteen, turvallisuuden tai rauhan huomioon ottaminen lupaharkintaprosessissa ei ainakaan tarkoita, että huono ihmisoikeustilanne tai siviileihin kohdistuvat ilmaiskut yksin riittäisivat vientiluvan hylkäämiseen tai perumiseen.

Poliittisessa retoriikassa korostetaankin niin kutsuttua tapauskohtaista harkintaa. Helsingin Sanomat kirjoitti lokakuussa 2016, etta tämä menetelmä tarkoittaisi esimerkiksi niiden aseiden viennin kieltämistä, joita on käytetty kohdemaassa ihmisoikeusrikkomuksiin. Tästä kertoo esimerkiksi se, etta suurta kranaatinheitinkaupan vientilupaa perusteltiin vuonna 2015 sillä, ”että kranaatinheitinten kaltaisia suuria asejarjestelmiä ei käytetä ihmisoikeusloukkauksiin”. Niinistön mukaan tapauskohtainen arvio on yleinen käytanto useimmissa Euroopaan Unionin jäsenmaissa. Tästä kertoo esimerkiksi se, etta Saksa pysäytti taistelupanssarivaunujen viennin Saudi-Arabiaan vuonna 2014, mutta vei valtiolle silti partioveneitä, joita SaferGloben mukaan ”on vaikea käyttää omien kansalaisten alistamiseen”.

Tällainen tapauskohtainen lähestymistapa ei kuitenkaan tuo esiin toista SaferGloben esiin tuomaa seikkaa, nimittäin sitä, että ”aseviennit ovat kuitenkin aina hiljainen poliittinen hyvaksyntä autoritaarisille hallituksille”. Suurien tavanomaisten aseiden ollaan väitetty ilmaisevan ystävyyttä ja poliittista tukea valtioiden valilla eniten. Kiinnostavaa onkin, etta näihin suuriin tavanomaisiin aseisiin kuuluu muun muassa tykistö. Tykistöön taas luetaan SIPRIN mukaan yli 100 kaliiberin kranaatinheittimet. Tämä taas on kiinnostavaa kun otetaan huomioon, etta Patria Oyj:n 120 kaliiberin NEMO-kranaatinheittimet ovat yksi suurimmista Suomessa tehdyistä asekaupoista, ja kranaatinheittimet komponentteineen kattavat arvollisesti ylivoimaisesti suurimman osan Suomen Saudi-Arabiaan kohdistuvasta puolustustarvikeviennista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Lisäksi näihin symbolisesti merkittäviin, suuriin tavanomaisiin aseisiin luetaan muun muassa panssariajoneuvot, jotka tarvikkeineen puolestaan kattavat arvollisesti suurimman osan Suomen Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin kohdistuvasta puolustustarvikeviennista viimeisen kymmenen vuoden ajalta. Tosin se, että suuret tavanomaiset aseet täyttävät suurimman osan valtioiden aseviennin arvosta, on loogista, sillä ne ovat tuottavampia kuin muut aseet.

SaferGlobe on myos todennut, etta jopa harmittoman kuuloiset puolustustarvikkeet, kuten teleskooppimastot, luotiliivit ja kaasunaamarit, vahvistavat tukevat osaltaan kohdevaltion vakivaltakoneistoa Lisäksi aseet saattavat epäsuorasti heikentää kohdemaan ihmisoikeustilannetta, vaikka niitä ei suoraan käytettaisikään ihmisoikeusrikkomuksiin. Ne voivat vahvistaa armeijan yhteiskunnallista asemaa heikentäen ihmisoikeustilannetta. Samalla tavalla aseviennin lopettaminen maahan saattaa erityisesti pitkälla tähtäimella heikentää kohdevaltion kapasiteettia niin väeston sortamiseen kuin sotimiseenkin, sekä antaa tuomitsevan viestin kohdevaltion toimintaa kohtaan.

Suomi on jo ilmaissut tuomitsevansa ”sen, että Jemenin ilmaiskuissa on tullut siviiliuhreja”. Jos Suomi haluaa tuomita Saudi-Arabian johtaman liittouman siviileihin kohdistuvat iskut käytännön tasolla, sekä edistää ihmisoikeuksia tehokkaammin Saudi-Arabiassa ja Yhdistyneissä arabiemiirikunnissa, sen tulee ottaa paremmin huomioon puolustustarvikeviennin epäsuorat vaikutukset ja symbolinen merkitys, ja lopettaa puolustustarvikkeiden vienti Saudi-Arabiaan ja Yhdistyneisiin arabiemiirikuntiin, sekä muihin liittoumaan Jemenissä osallistuviin valtioihin.

Artikkelin lähdeviitteistetty versio on saatavissa kirjoittajalta ja päätoimittajalta. Tästä versiosta on luettavuuden vuoksi poistettu lähdetiedot.

Lehden numero: