Poliisihallituksen tavoite: konepistoolia kantava helposti lähestyttävä poliisi

Kirjoittaja:

Turussa tapahtuneen puukotusiskun jälkeen poliisihallitus esitti harkittavaksi, että osa poliiseista kantaisi virka-asettaan työmatkoilla. "Tämä koskisi ainoastaan työmatkoja, ei muuta vapaa-aikaa. Se myös koskisi vain julkisessa liikenteessä töihin kulkevia poliiseja", poliisiylitarkastaja Mika Heinilä poliisihallituksesta kuvaili Ylelle suunnitelmia, joita hänen mukaansa on pohdittu jo keväällä.

Heinilän mukaan aseen kantaminen työmatkoilla olisi vapaaehtoista, eikä se edellyttäisi lain muuttamista vaan poliisi voisi yksin päättää asiasta. Vallitseva käytäntö on, että virka-asetta säilytetään pääsääntöisesti työpaikalla, ja sen säilyttäminen muualla edellyttää yksikön päällikön päätöstä.

Poliisien ammattiliitto, Suomen Poliisijärjestöjen Liitto ei innostunut poliisihallituksen esityksestä. Liiton järjestöpäällikkö Mika Nygård nimesi blogikirjoituksessaan suunnitelmasta useita ongelmakohtia.

Nygård muun muassa kysyi, millainen on asetta vapaa-ajalla käyttäneen poliisin oikeus- ja vakuutusturva. "Hyväksyykö työnantaja automaattisesti sen, että työmatkalla laukaistu ase onkin työaikana laukaistu ase? Tässä ollaan harmaalla alueella ja odotamme, että asiasta tulee selvä ja pitävä linjaus ennen kuin tuohon tilanteeseen joudutaan", Nygård kirjoitti.

Vaikka poliisihallitus on korostanut, että aseen kantaminen työmatkoilla olisi vapaaehtoista, Nygård epäilee, että se muuttuisi pakolliseksi. "Ennen kuin mennään eteenpäin, pitäisi olla selvästi mustaa valkoisella siitä, että virka-aseen kantaminen työmatkoilla ei muutu pakolliseksi", Nygård kommentoi asian jatkovalmistelua.

Syyskuun alussa poliisihallituksen Heinilä kertoi, että poliisi kouluttaa kenttätyöntekijöitään konepistoolin käyttäjiksi. Tavoitteena on, että jokainen poliisipartio voi tarvittaessa käyttää MP5-konepistoolia. "Konepistooleja on jo olemassa riittävä määrä, mutta nyt on koulutusrumba käynnissä, jotta kaikki partiot voivat käyttää tarvittaessa niitä", Heinilä totesi Helsingin Sanomille.

Normaalioloissa poliisipartiot säilyttäisivät konepistoolia autossa, eivätkä kantaisi sitä mukanaan, jos partio liikkuu jalkaisin. "Jos valmiutta pitää nostaa, niin sitten ne otetaan käyttöön myös jalkautuessa. Normaalitoiminnassa niitä ei kanneta mukana ilman erityistä syytä", Heinilä esittää. Hänen mukaansa konepistooli on pistoolia tarkempi, mikäli pitää ampua kauas. Poliisien käyttämillä konepistooleilla ei Heinilän mukaan voi ampua sarjatulta.

Oululaisen Kalevan haastatteleman poliisihallituksen poliisitarkastajan Ari Alasen mukaan näyttävämmällä aseistuksella ei tavoitella kovempaa imagoa. "Poliisi ei halua antaa militaristista vaikutelmaa ulospäin, vaan haluaa olla kansalaisten helposti lähestyttävä, luotettava viranomainen", Alanen vakuuttaa.

Alasen vakuutteluun kaikki eivät kuitenkaan luota. Esimerkiksi Tampereella ilmestyvä Aamulehti totesi pääkirjoituksessaan, että terrorismin uhkan takia varautumispaineet ovat ymmärrettäviä, mutta toivottavaa olisi, että konepistoolit pysyisivät mahdollisimman piilossa julkisilla paikoilla. "Näkyvä suuri ase lisää pelkoa tilanteen ja paikan turvallisuudesta, ei luottamusta", pääkirjoituksessa todettiin.

Poliiseja. Kuva: Ms L/Flickr cc

Poliiseja. Kuva: Ms L/Flickr cc

Poliitikot lietsovat moraalista paniikkia

Turun tapahtumiin reagointi on laajemminkin herättänyt keskustelua esitettyjen toimien, esimerkiksi poliisin aseistuksen lisäämisen, mielekkyydestä. Kriiseihin sekä julkiseen huoleen erikoistunut ja kouluampumisia tutkinut mediatutkija Salli Hakala Helsingin yliopistosta totesi Ylelle, että Turun tragedia on aiheuttanut päättäjissä klassisen moraalisen paniikin.

"Se, mitä Turussa tapahtui oli äärimmäisen vakavaa, eikä sitä voi vähätellä. Mutta torilla tapahtui juuri se, jota olimme odottaneet jo pitkään. Tapahtuneen jälkeen sanotaan kuitenkin yhtäkkiä, että nyt me tarvitsemme nopeasti uutta lainsäädäntöä ja uusia toimia, joita ei kaivattu silloin, kun tätä iskua vasta ennakoitiin", Hakala kuvaa tapahtumiin reagointia.

Ylen jutussa haastateltu Helsingin yliopiston oikeushistorian professori Jukka Kekkonen muistuttaa, että moraalista paniikkia käytetään myös hyväksi esimerkiksi vaatimalla kovempia rangaistuksia tai poliiseille asetta heidän työmatkoillaan.

Tyypillistä moraaliselle paniikille on huomion kiinnittäminen oireisiin ja seurauksiin syiden sijasta. Uusi erityinen piirre Kekkosen mukaan on päättäjien vahva rooli sekä perinteisessä että sosiaalisessa mediassa. "He [päättäjät] tulevat esille omine viesteineen ja päivityksineen hyvin vahvasti jo siinä tilanteessa, kun kulloinenkin kriisi on vasta selvittelyvaiheessa", Kekkonen toteaa.

Lehden numero: