- Joka aamu herätessä on syytä tarkistaa tilanne uudelleen: koskaan ei tiedä mitkä sissi- tai bandiittiryhmät tänään sotivat tai liittoutuvat keskenään, kuvailee kansanedustaja Pekka Haavisto tilannetta Sudanin Darfurissa. Haavisto oli mukana Darfurin rauhanprosessissa EU:n erityisedustajana kevääseen 2007 asti.

Sudanin hallitus painostaa tällä hetkellä YK:ta ja Afrikan Unionia AU:ta siihen, että Darfuriin tulisi vain afrikkalaisia joukkoja keväällä 2008 alkavassa YK:n ja AU:n yhteisessä rauhanturvaoperaatiossa.

Puolustusvälinekonserni Patria kaavailee yhteistyötä yhden maailman suurimman asetuottajan Locheed Martinin kanssa ja suunnittelee kuudensadan AMV-ajoneuvon valmistamista Yhdysvaltain merijalkaväelle. Patria on yhdistämässä voimansa Lockheed Martinin kanssa ja osallistuu tarjouskilpailuun suurkaupoista Yhdysvaltoihin.

OILI ALM

Johanna Kantola ja Johanna Valenius ovat toimittaneet kirjan feministisestä kansainvälisten suhteiden tutkimuksesta. Vastapainon kustantama Toinen maailmanpolitiikka johdattelee lukijaa kansainvälisen politiikan feminiinisyyksien ja maskuliinisuuksien ääreen kymmenen käsitteen avulla. Tekstit esittelevät erilaisia feministisiä tulkintoja kansanvälisten suhteiden valtavirtateorioista.

Silmää räpäyttämättä Johanna Valenius toteaa lähes kaikkien kirjoittajien olevan jälkimodernisteja. Kirja tuli tarpeeseen, sillä suomen kielellä kirjoitettua postmodernia ja varsinkin feminististä kansainvälisten suhteiden tutkimusta on toistaiseksi saanut etsiä lähinnä kiven alta. Mutta mitä kansainvälisen politiikan feministinen teoria voisi antaa rauhanliikkeelle?

Siprin tämänvuotisen raportin mukaan maailman sotilasmenot ja asekauppa ovat edelleen kasvaneet. Vuonna 2006 sotilasmenot olivat maailmalla kaikkiaan 1204 miljardia dollaria, kun ne vuotta aiemmin olivat 3,5 prosenttia pienemmät. Vuodesta 1997 vuoteen 2006 sotilasmenot kasvoivat peräti 37 prosenttia.

LAURA LODENIUS

Ydinsulkusopimuksen tarkistuksen valmistelukokous (http://www.un.org/NPT2010/ ) aloitti työnsä vappua edeltävänä maanantaina Wienissä. Tarkoitus oli, että valtiot keskustelisivat runsaat pari viikkoa ydinaseisiin liittyvistä ajankohtaisista haasteista, ja ennen kaikkea ydinsulkusopimuksen eri artikloiden toteutumisesta.

OILI ALM

SPR:n humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiskouluttaja, tutkija Timo Nyyssösen mukaan rypälepommeja on useita eri tyyppejä ja kokoja. Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 60-ja 70-luvun sodissa Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa ja Libanonissa.

Rypälepommi koostuu kuorma-ammuksesta ja jopa 650 tytärammuksesta, jotka vaikuttavat laajalla, jopa useiden neliökilometrien alueella. Ammusten leviämiseen saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi tuuli, etenkin jos ammuksessa on niin sanottu jarruvarjo. Ammukset voivat kulkeutua kilometrinkin päähän tarkoitetusta kohteesta ja jäädä suutareina roikkumaan vaikkapa puun oksaan tai pehmeälle maalle.

Vaikka Kosovon kansainväliset sotatoimet kestivät vain yksitoista viikkoa, niiden jäljiltä jäi maastoon suuri määrä räjähteitä, myös rypälepommeja, joita Naton joukot ja Jugoslavian armeija olivat käyttäneet. Nato on vahvistanut ampuneensa Kosovossa 1392 rypälepommia, joissa on ollut yhteensä 289.536 tytärammusta eli pikkupommia (englanniksi bomblet), 333 iskukohteessa.

Eurooppalainen asekauppaa vastustava verkosto ENAAT on julkaisuut netissä raportin ”Aseteollisuus ja EU:n perustuslaki”. Raportin ovat kirjoittaneet Martin Broek ja Wandela de Vries. Julkaisemme raportin yhteenvedon suomeksi (käännös: Oili Alm). Koko englanninkielinen raportti on osoitteessa

KAJ RANINEN

Britannian Trident-ydinasejärjestelmä vanhenee noin vuonna 2025. Viimeisten parin vuoden aikana maassa on käyty koko ajan kiihtyvää keskustelua ydinaseiden tulevaisuudesta: korvataanko Tridentit uudella ohjelmalla, pidennetäänkö niiden käyttöaikaa vai luopuuko Britannia kokonaan ydinaseista Tridentien myötä?

JAN KOSKIMIES

Eduskuntapuolueiden vaaliohjelmissa turvallisuuspoliittisia teemoja käsitellään suhteellisen niukasti. Useimmat puolueet tunnustavat Suomea kohtaavien uhkakuvien muuttuneen, mutta eivät näe  tässä tilanteessa aihetta sotilasmenojen karsimiseen.