JAN KOSKIMIES

Eurooppalaisten asekauppaa vastustavien järjestöjen verkosto ENAAT kokoontui huhtikuun lopulla Firenzessä. Verkostoon kuuluu järjestöjä useimmista Länsi-Euroopan maista. Yrityksistä huolimatta monet asekaupan kannalta keskeiset maat, kuten Ranska, Venäjä ja suuri asekaupan rahoittajamaa Sveitsi eivät ole mukana. Itä-Euroopan maista ainoastaan Tsekki on ajoittain toiminut verkostossa. Suomesta ENAAT:issa mukana ovat Rauhanliitto ja Sadankomitea.

OILI ALM

SPR:n humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiskouluttaja, tutkija Timo Nyyssösen mukaan rypälepommeja on useita eri tyyppejä ja kokoja. Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 60-ja 70-luvun sodissa Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa ja Libanonissa.

Rypälepommi koostuu kuorma-ammuksesta ja jopa 650 tytärammuksesta, jotka vaikuttavat laajalla, jopa useiden neliökilometrien alueella. Ammusten leviämiseen saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi tuuli, etenkin jos ammuksessa on niin sanottu jarruvarjo. Ammukset voivat kulkeutua kilometrinkin päähän tarkoitetusta kohteesta ja jäädä suutareina roikkumaan vaikkapa puun oksaan tai pehmeälle maalle.

Vaikka Kosovon kansainväliset sotatoimet kestivät vain yksitoista viikkoa, niiden jäljiltä jäi maastoon suuri määrä räjähteitä, myös rypälepommeja, joita Naton joukot ja Jugoslavian armeija olivat käyttäneet. Nato on vahvistanut ampuneensa Kosovossa 1392 rypälepommia, joissa on ollut yhteensä 289.536 tytärammusta eli pikkupommia (englanniksi bomblet), 333 iskukohteessa.

JAAKKO ELLISAARI

YK:n ydinsulkusopimuksen (NPT) seurantakokousten ketju käynnistyy huhti-toukokuun vaihteessa. Tarkoituksena on valmistella sopimuksen seuraavaa, vuoden 2010 tarkistusta. Edellinen tarkistuskonferenssi päättyi täydelliseen epäonnistumiseen ja esimerkiksi YK:n pääsihteeri Kofi Annan varoitti kautensa lopulla maailmaa "vyörynomaisesti" uhkaavasta ydinaseiden omistuksen leviämisestä.

Arvostetun Human Rights Watch -järjestön mukaan tänä päivänä mikään tavanomainen ase ei muodosta yhtä suurta vaaraa siviileille kun rypälepommit. Mm. Libanonin sodan yhteydessä Israel kylvi ennätysmäärän rypäleammuksia Libanonin alueelle. Osa niistä on edelleen räjähtämättöminä maastossa aiheuttaen vaaraa siviileille.

KAJ RANINEN

Britannian Trident-ydinasejärjestelmä vanhenee noin vuonna 2025. Viimeisten parin vuoden aikana maassa on käyty koko ajan kiihtyvää keskustelua ydinaseiden tulevaisuudesta: korvataanko Tridentit uudella ohjelmalla, pidennetäänkö niiden käyttöaikaa vai luopuuko Britannia kokonaan ydinaseista Tridentien myötä?

JAAKKO ELLISAARI

Yhdysvaltain ja Intian välinen ydinteknologiasopimus horjuttaa YK:n ydinsulkusopimusta, pelkäävät rauhanliikkeet. Kauppasopimus viimeistellään tänä keväänä, ja USA:n demokraattienemmistöinen kongressi on jo antanut sille siunauksensa. Ydinsulkusopimus kieltää yhteistyön siihen liittymättömän valtion kanssa, mutta Intia halutaan nyt nähdä poikkeustapauksena.

Aseriisuntavelvoitteet koskevat kansainvälisen joukkotuhoasekomission puheenjohtajan Hans Blixin mukaan myös nykyisiä ydinasevaltoja, vaikka julkisuudessa puidaan lähinnä Iranin ja Pohjois-Korean ydinaseohjelmia.

Eila Salomaa

Lokakuun lopussa pidettiin rypäleaseita käsittelevä Euroopan alueen konferenssi Brysselissä. Konferenssi oli osa alueellisten kokousten sarjaa ja osa rypäleaseiden kieltoon tähtäävää Oslon prosessia. Paikalla oli 47 Eurooppalaista valtiota ja tarkkailijoina Venäjä, Kanada ja USA.