Kun radikaalin, ruotsalaisen Ofog-verkoston rauhanaktiivit matkaavat maailmalla rauhanaktioissa, lähes kaikki heistä päätyvät putkaan. Väkivallaton kansalaistottelemattomuus on heille itsestään selvä juttu. Kesäkuussa Ofog järjestää jo toisen kerran Disarm-leirin Karlskonan asetehtailla.
Miira Rauhamäki, teksti
Andreas Hedfors, kuvat
Ahvenanmaalainen kansanedustaja Elisabeth Nauclér ei näe Ahvenanmaan kaltaista autonomiaa ratkaisuna vähemmistökonflikteihin.
Teksti: Topi Kanniainen
Maailmalla Ahvenanmaan autonomia herättää paljon kiinnostusta. Useat poliitikot, tutkijat sekä toimittajat näkevät Ahvenanmaassa potentiaalia ratkaisuna vähemmistökonflikteihin esimerkiksi Israelissa ja Pohjois-Irlannissa.
Rypäleaseiden kieltoon tähtäävä Oslo-prosessi tähtää edelleen mahdollisimman kattavaan kieltoon, vaikka monet rypälepommeja valmistavat ja käyttävät länsimaat hakevat poikkeuksia. Euroopan maista ainakin Itävalta ja Belgia kannattavat täyskieltoa, kun taas muun muassa Suomi ja Ruotsi haluavat säilyttää rypäleaseet kansallisen puolustuksensa välineinä.
Jan Koskimies
Lissabonin sopimus ei merkitse sitovia eikä automaattisia sotilaallisia turvatakuita. Suomen turvallisuus lepää edelleenkin aivan ensisijaisesti sen päättäjien taidossa elää rauhanomaisesti naapuriensa kanssa.
Mikael Kallavuo
Mikael Kallavuo
Aleksanteri-instituutin tutkija Mikko Palonkorven mukaan Bukarestin kokouksen vaikutuksia on syytä harkita Suomessa – erityisesti suhteessa Nato-pyrkimyksiin. Naton Bukarestin kokouksessa huhtikuussa Saksa ja Ranska vastustivat Ukrainan ja Georgian Nato-jäsenyyttä, koska se vaikuttaisi ilmeisen epäsuotuisasti lähialueiden vakauteen. Yhdysvaltain vaatimuksesta molemmat valtiot saivat lupauksen tulevasta Nato-jäsenyydestä.
Toukokuussa Genevessä Kansojen palatsin edessä aiotaan järjestää simultoitu neuvottelu ydinaseista. Aktivistien muotoilema neuvottelutulos esitellään YK:lle. Mukaan toivotaan nuoria monesta eri maasta.
EU:n uuden perustussopimuksen merkitykset ovat kiistanalaisia. Turvallisuus- ja ulkopolitiikka pysyy hallitusten välisenä, mutta toimintavaltaa annetaan myös unionin ulkoministerin, presidentin sekä komission puheenjohtajan muodostamalle ”troikalle”. Jäsenvaltioiden odotetaan korottavan puolustusmenojaan.
JAN KOSKIMIES
Perussopimusten uudistamisen myötä on Euroopan unionille kehittymässä omaa kriisinhallintakapasiteettia. Turvatakuulausekkeineen unionissa kuljetaan kohti EU:n yhteistä puolustusta ja NATO:n kanssa rinnakkaista rakennetta. Näin arveli kansanedustaja Kimmo Kiljunen Sadankomitean ja Rauhanliiton turvallisuuspoliittisessa keskustelutilaisuudessa.