LAURA LODENIUS

Ydinsulkusopimuksen tarkistuksen valmistelukokous (http://www.un.org/NPT2010/ ) aloitti työnsä vappua edeltävänä maanantaina Wienissä. Tarkoitus oli, että valtiot keskustelisivat runsaat pari viikkoa ydinaseisiin liittyvistä ajankohtaisista haasteista, ja ennen kaikkea ydinsulkusopimuksen eri artikloiden toteutumisesta.

JAN KOSKIMIES

Eurooppalaisten asekauppaa vastustavien järjestöjen verkosto ENAAT kokoontui huhtikuun lopulla Firenzessä. Verkostoon kuuluu järjestöjä useimmista Länsi-Euroopan maista. Yrityksistä huolimatta monet asekaupan kannalta keskeiset maat, kuten Ranska, Venäjä ja suuri asekaupan rahoittajamaa Sveitsi eivät ole mukana. Itä-Euroopan maista ainoastaan Tsekki on ajoittain toiminut verkostossa. Suomesta ENAAT:issa mukana ovat Rauhanliitto ja Sadankomitea.

Suomen sosiaalifoorumi kokosi satoja osallistujia Helsingin arbikselle huhtikuun lopulla. Turhan vähän väkeä veti Sadankomitean tilaisuus rauhanliikkeen uusista haasteista. Sadankomitean puheenjohtaja Kalle Kallio avasi keskustelun kysyen, mistä pasifisteja sikiää.

OILI ALM

SPR:n humanitaarisen oikeuden vapaaehtoiskouluttaja, tutkija Timo Nyyssösen mukaan rypälepommeja on useita eri tyyppejä ja kokoja. Rypälepommeja käytettiin laajamittaisesti 60-ja 70-luvun sodissa Vietnamissa, Laosissa ja Kamputseassa. Viime aikoina niitä on käytetty Bosnia-Herzegovinassa, Kosovossa, Irakissa, Afganistanissa, Tsetsheniassa ja Libanonissa.

Rypälepommi koostuu kuorma-ammuksesta ja jopa 650 tytärammuksesta, jotka vaikuttavat laajalla, jopa useiden neliökilometrien alueella. Ammusten leviämiseen saattaa vaikuttaa suuresti esimerkiksi tuuli, etenkin jos ammuksessa on niin sanottu jarruvarjo. Ammukset voivat kulkeutua kilometrinkin päähän tarkoitetusta kohteesta ja jäädä suutareina roikkumaan vaikkapa puun oksaan tai pehmeälle maalle.

Vaikka Kosovon kansainväliset sotatoimet kestivät vain yksitoista viikkoa, niiden jäljiltä jäi maastoon suuri määrä räjähteitä, myös rypälepommeja, joita Naton joukot ja Jugoslavian armeija olivat käyttäneet. Nato on vahvistanut ampuneensa Kosovossa 1392 rypälepommia, joissa on ollut yhteensä 289.536 tytärammusta eli pikkupommia (englanniksi bomblet), 333 iskukohteessa.

TIMO VIRTALA

LAURA LODENIUS

Berliinissä kokoontui  huhtikuussa noin 50 henkeä 15 maasta European Network on Non Violent Peace Sercvices ja Non Violent Peace Force -järjestöjen kokouksiin. Suomesta kokoukseen osallistui KATU eli konfliktien ennaltaehkäisyverkosto.

Koolla olleet ärjestöt toimivat eri tavoin konfliktien väkivallattoman ratkaisun edistämiseksi – osa konkreettisesti kentällä.

JAN KOSKIMIES