Espanja kieltää asekaupan konfliktien keskelle
Naton raportti kaavailee ennaltaehkäisevää ydiniskua
Ruotsin puolustusministeri: Suomi valmis Natoon aikaisintaan 2015
Israel puolustaa rypälepommien käyttöä 2006 Libabonissa
Skotlanti haluaa eroon ydinaseista
Yli 2020 kaupunginjohtajaa ydinaseita vastaan
Ruotsin demarit eivät halua NRF-joukkoihin
Tekstit: Mikael Kallavuo
Pääsiäisenä 2008 Brysselissä järjestetään kansainvälinen NATO Game Over -kansalaistottelemattomuusaktio, jossa on tarkoituksena kiivetä Naton päämajan aitojen yli ja tutkia laittomia sotavalmisteluja. Hans Lammerantin, Vredesaktien työntekijän, mielestä Eurooppa toimii palvelijana USA:n ja Naton käymille sodille muun muassa Irakissa.
Miira Rauhamäki
Suomalainen, satavuotias rauhanliike on monen ikäpolven liike. Rauhanliikkeen veteraani, kansainvälisen politiikan emeritusprofessori Göran von Bonsdorff täyttää maaliskuussa 90 vuotta.
Laura Lodenius

Rypäleaseiden kieltoon tähtäävä Oslo-prosessi tähtää edelleen mahdollisimman kattavaan kieltoon, vaikka monet rypälepommeja valmistavat ja käyttävät länsimaat hakevat poikkeuksia. Euroopan maista ainakin Itävalta ja Belgia kannattavat täyskieltoa, kun taas muun muassa Suomi ja Ruotsi haluavat säilyttää rypäleaseet kansallisen puolustuksensa välineinä.
Jan Koskimies
Toukokuussa Genevessä Kansojen palatsin edessä aiotaan järjestää simultoitu neuvottelu ydinaseista. Aktivistien muotoilema neuvottelutulos esitellään YK:lle. Mukaan toivotaan nuoria monesta eri maasta.
EU:n uuden perustussopimuksen merkitykset ovat kiistanalaisia. Turvallisuus- ja ulkopolitiikka pysyy hallitusten välisenä, mutta toimintavaltaa annetaan myös unionin ulkoministerin, presidentin sekä komission puheenjohtajan muodostamalle ”troikalle”. Jäsenvaltioiden odotetaan korottavan puolustusmenojaan.
Jaakko Ellisaari
Useat tiedot viittaavat USA:n viranomaisten käyttävän monia kidutuskeinoja. Jos suomalainen rauhanturvaaja Afganistanissa luovuttaa vangin USA:n viranomaisille, voisiko häntä kohdata syyte osavastuusta kidutukseen?
Mikael Kallavuo
Afrikan konfliktit ja aseellinen väkivalta aiheuttavat inhimillisen kärsimyksen lisäksi vuosittain myös suuren taloudellisen taakan.
Mikael Kallavuo
Vuodesta 1990 lähtien 26 maata on menettänyt sodista aiheutuvina suorina kuluina yhteensä noin 284 miljardia dollaria. Epäsuorat kustannukset ovat luultavasti vielä paljon suuremmat, kun konfliktit lamaannuttavat normaalin taloudellisen kehityksen. Näin arvioivat kansalaisjärjestöt IANSA, Oxfam ja Safeworld raportissaan.