- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kolme puheenvuoroa rauhanliikkeestä
Tekninen tiedonintressi tarkoittaisi rauhanliikkeessä esimerkiksi faktatiedon hankkimista ja sen avulla vaikuttamista päättäjiin. Lobbaus EU-tasolla on kuitenkin vaikeaa, etenkin kun aseteollisuudella on oma voimakas lobbynsa. Ymmärtävä eli hermeneuttinen tiedonintressi voisi merkitä sen pohtimista, miten konflikteja Irakissa voidaan hallita nyt, kun vapauden vieminen sinne asein ei onnistunutkaan. Emansipatorinen, vapauttava tiedonintressi taas pyrkii toteutumaan muun muassa rauhankoulussa ja rauhanmarsseilla. Habermasin tiedonintresseistä lisää vaikkapa osoitteessa www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/luhutf10.htm
Tutkija Pertti Joenniemi totesi, että sotien ja voimapolitiikan muuttunut luonne on asettanut rauhanliikkeen uudentyyppisen ongelman eteen. Esimerkiksi Iso-Britannian päätös uusia ydinaseistuksensa ei kerro niinkään halusta ylläpitää sotilaallista voimaa, vaan pikemminkin siitä, että ydinaseet ovat osa maan identiteettiä ja sitä kautta osa arvovaltaa esimerkiksi YK:ssa.
Voimapolitiikka ja asevelvollisuus ovat hiipuneet Euroopassa, mutta rauhanliike ei ole saanut tätä sanomaa perille. Suomi on juuttunut Venäjän suuntaan klassiseen voimapoliittiseen näkemykseen. EU:n turvallisuuspolitiikassakin Venäjällä on merkitystä, muttei sotilaallisena uhkana.
Joenniemen mielestä Suomelta puuttuu oman identiteetin rakentaminen tyystin: itseymmärrys perustuu siihen, mitä Suomi ei ole. Rauhanliikkeen tehtävä olisi Joenniemen mukaan tehdä Suomen nollaidentiteetti tiettäväksi. (Joenniemen pidemmälle meneviä ajatuksia Suomen identiteettityhjiöstä julkaistaan Ytimen numerossa 2/2007, joka ilmestyy toukokuun lopulla.)
Globalisaatiokriitikko Tuomas Rantanen Voima-lehdestä kaipasi rauhanliikkeeltä sekä vanhaa että uutta kritiikkiä: on edelleen olemassa globaali sotilaallinen järjestelmä ja edelleen Suomea ollaan viemässä Natoon. Toisaalta sotilaallisessa varustelussa tapahtuu muutoksia ja aseteollisuus vie aseita yhä enenevässä määrin köyhiin maihin toiselle puolelle maailmaa.
Tämä edellyttää rauhanliikkeeltä lisääntyvää solidaarisuutta ja toimintavalmiutta muun globalisaatiokriittisen liikkeen kanssa. Uusi identiteetti voisi Rantasen mielestä tarkoittaa rauhanliikkeessa ulkoparlamentaarisuutta, antiautoritaarisuutta ja kritiikin kärjen siirtymistä ulkopolitiikasta ulkomaankauppapolitiikkaan.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
