Error message

  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Notice: Trying to access array offset on value of type int in element_children() (line 6656 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).
  • Deprecated function: implode(): Passing glue string after array is deprecated. Swap the parameters in drupal_get_feeds() (line 394 of /usr/www/users/simohell/pax.fi/includes/common.inc).

Asekauppasopimuksen koetinkivet

Kansainvälinen asekauppasopimus (Arms Trade Treaty, ATT) astui voimaan jouluaattona 2014. Heinäkuuhun 2017 mennessä siihen oli liittynyt 92 valtiota. Sopimus kieltää aseiden viemisen sotaa käyviin maihin sekä sellaisiin valtioihin, joissa niitä saatetaan käyttää ihmisoikeusrikoksiin.

Kuluneen vuoden ajan – syksystä 2016 syyskuuhun 2017 – Suomi oli suurlähettiläs Klaus Korhosen johdolla asekauppasopimuksen puheenjohtajamaa. Suomi panosti kaudellaan siihen, että mahdollisimman moni maa liittyisi sopimukseen. Suomen puheenjohtajuuden aikana sopimukseen saatiinkin mukaan viisi uutta maata.

Miksi kaikki eivät kuulu sopimukseen?

Sopimukseen liittymättömyydelle on monia syitä, käy ilmi Elli Kytömäen tekemässä ja Saferglobe-ajatushautomon julkaisemassa tutkimuksessa Arms Trade Treaty Signatory States – Gaps and Possibilities for Treaty Universalization. Kytömäki keskittyy tutkimuksessa 41 maahan, jotka allekirjoittivat asekauppasopimuksen ennen sen voimaanastumista, mutta eivät vielä ole liittyneet siihen täysimääräisinä jäseninä.

Allekirjoittajamaissa on havaittavissa alueellisia trendejä, Kytömäki kertoo. ”Esimerkiksi Afrikan maissa liittymisen esteenä ovat usein puutteellinen tietotaito, kehittymättömät vientivalvontajärjestelmät ja ihan teknisesti ratifiointiprosessin hitaus. Sopimuksen allekirjoittaneissa länsimaissa taas liittymättömyyden taustalla ovat usein poliittiset ja strategiset syyt sekä vaikkapa puolustusteollisuuden esittämät huolet ATT:n mahdollisista asekauppaa rajoittavista vaikutuksista potentiaalisilla markkina-alueilla.”

Alueellisen tutkimuksen lisäksi Kytömäki keräsi tutkimukseen viisi universaalia syytä, joiden takia maat eri alueilta eivät ole vielä voineet tai halunneet liittyä sopimukseen: ”Ne ovat kilpailu resursseista, ratifikaatioprosessiin liittyvät ongelmat, valvontajärjestelmien kehittymättömyys, yllä mainitut poliittiset syyt, sekä ns. "varman päälle ottaminen". Tuo viimeinen tarkoittaa sitä, että monet allekirjoittajamaat ovat ilmoittaneet haluavansa tutkia sopimusta ja sen vaikutuksia hyvin huolellisesti etukäteen ennen liittymistä, vaikka ne periaatteessa tukevat sitä”, Kytömäki tarkentaa.

Tutkimuksessa oli haasteensa, eikä ajantasaisen julkisen tiedon löytäminen kaikkien allekirjoittajamaiden tilanteesta ollut aina yksinkertaista. ”Joissain, erityisesti Aasian ja Euroopan maissa asekauppasopimukseen liittyminen näyttää herättäneen paljonkin kansallista keskustelua, kun taas toisista maista oli vaikea saada käsitystä siitä, mitä - jos mitään - on toistaiseksi tehty sopimukseen liittymisen edistämiseksi”, Kytömäki pohtii.

Haasteista huolimatta tutkimuksen tekemisessä tuli Kytömäelle vastaan myös positiivisia yllätyksiä: ”Käytin tutkimuksessa paitsi julkisia lähteitä, myös luottamuksellisia viranomais- ja kansalaisjärjestöhaastatteluja. Ne olivat ehdottomasti projektin palkitsevin osuus, sillä asiaa seuraavilla tahoilla on selvästi hyvä käsitys omien maidensa prosesseista ja kompastuskivistä, ja he jakoivat ajatuksiaan avoimesti”.

Control Arms -verkoston tempaus, kuvassa ihmisiä mielenosoituskylttien kanssa

Sopimuksella suuri poliittinen merkitys

Asekauppasopimus on kuitenkin muutakin kuin siihen liittyvien valtioiden määrä. Kyse on sisällöstä ja sopimuksen tarkoituksesta. Jo sopimuksen neuvotteluvaiheessa monet kriitikoista pelkäsivät, että sillä pikemminkin legitimoitaisiin asekauppaa kuin rajoitettaisiin sitä. Lähes kolme vuotta sopimuksen voimaan astumisen jälkeen huoli ei ole ainakaan hälvennyt.

Kansalaisjärjestöt niin asekauppasopimusta valtiollisellakin tasolla vahvasti eteenpäin vieneessä Suomessa kuin useissa muissakin maissa halusivat sopimuksen ei vain koristeeksi tai henkeä nostattamaan vaan siksi, että kansainvälistä asekauppaa pystyttäisiin säätelemään entistä tehokkaammin.

11.-15. syyskuuta Genevessä pidetyssä ATT:n osapuolikokouksessa kansalaisjärjestöt kampanjoivatkin Control Arms Coalitionin johdolla muistuttaakseen valtioita siitä, että sopimuksen tarkoitus on pelastaa ihmishenkiä ja suojella ihmisoikeuksia. Kansalaisjärjestöt nostivat erilaisia epäkohtia kuten aseväkivaltaa ja laitonta asekauppaa esiin erilaisin esimerkein muun muassa Hondurasista, Etelä-Sudanista, Jamaicalta ja Papua-Uusi-Guineasta. Kampanjoitsijat vaativat valtiolta sopimuksen mukaisia toimia, muun muassa aseviennin lopettamista Jemenissä sotiviin maihin kuten Saudi-Arabiaan sekä Yhdistyneisiin Arabiemiirikuntiin.

Yksi asekauppasopimuksen koetinkivistä onkin Jemenin konflikti. ”ATT:n haaste, valtioiden poliittisen tahdon puute toimeenpanna sopimusta sovitun mukaisesti, näkyy huolestuttavalla tavalla Jemenin konfliktissa”, sanoo osapuolikokoukseen osallistunut Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen. ”Siinä missä Jemen näyttäytyy nyt ATT:n epäonnistumisena, se voisi olla ATT:n onnistuminen. Sopimuksen oikeanlainen toimeenpano ja siten asekaupan lopettaminen Jemenissä sotaa käyvien maiden kanssa voisi ratkaista Jemenin konfliktin tai ainakin vähentää jemeniläisten inhimillistä kärsimystä.”

Control Armsin ATT Monitorin mukaan 19 sopimuksen virallista osapuolta ja kolme allekirjoittajamaata on toimittanut aseita Saudi-Arabiaan sen jälkeen, kun Jemenin sota alkoi vuonna 2015. Saudi-Arabian tiedetään todistetusti käyttäneen aseita siviilejä vastaan Jemenissä ja näin rikkoneen kansainvälistä humanitaarista ja ihmisoikeuslakeja. Siitä huolimatta useat valtiot vievät edelleen aseita Saudi-Arabiaan. Suurimpia viejämaita ovat Iso-Britannia, Ranska ja Yhdysvallat.

"Oli hienoa saada tilaisuus osallistua CSP3-kokoukseen ja nostaa esille [sodan] uhrien äänet Jemenissä. Pyrin muistuttamaan valtioita siitä, että että asekauppasopimuksen tarkoitus on vähentää inhimillistä kärsimystä. Mielestäni Suomen kaltaiset maat, joilla on vahva kansalaisyhteiskunta, voivat vaikuttaa miljoonien elämään. Suomen pitäisi lopettaa sellaisten Saudi-Arabian kaltaisten valtioiden aseistaminen, jotka osallistuvat hirvittäviin rikoksiin siviileitä vastaan."  Jemeniläisen ihmisoikeusjärjestö Mwatanan puheenjohtaja Radhya al-Mutawakel sanoo.

Radhya Almutawakel pitää käsissään kuvaa kotimaansa pääkaupungin kauneudesta ja tuhosta. Kuva: Control Arms

Radhya Almutawakel pitää käsissään kuvaa kotimaansa pääkaupungin kauneudesta ja tuhosta. Kuva: Control Arms

Raportoinnissa toivomisen varaa

ATT:n kolmanteen osapuolikokoukseen Genevessä osallistui yhteensä 79 valtiota sopimuksen 92  virallisesta osapuolesta. Lisäksi kokoukseen osallistui 23 allekirjoittajavaltiota, mukaan lukien Yhdysvallat, sekä neljä valtiota seuraajana, mukaan lukien Kiina.

Kokoukseen osallistui myös suuri joukko kansalaisyhteiskunnan edustajia. Läsnä oli 93 edustajaa 53 eri järjestöstä, joista suurin osa osana Control Arms Coalitionia. Sadankomitean pääsihteeri Anni Lahtinen oli kokouksessa mukana Suomen virallisessa valtuuskunnassa, mutta toimi myös tiiviissä yhteistyössä muiden kansalaisjärjestötoimijoiden kanssa.

Suomen seuraajaksi ATT:n puheenjohtajamaaksi valittiin Japani ja näin puheenjohtajuus siirtyi suurlähettiläs Klaus Korhoselta suurlähettiläs Nobushige Takamizawalle. Seuraava osapuolikokous pidettäneen elokuussa 2018 Japanissa.

Vielä osapuolikokouksia olennaisempaa on kuitenkin mitä niiden välillä tehdään. Vahvan ja toimivan sopimuksen kannalta tärkeää on niin kansallisen toimeenpanon korostaminen, universalisaation edistäminen sekä raportoinnin, etenkin sen avoimuuden ja läpinäkyvyyden kehittäminen.

Viime vuonna vain 64 prosenttia maista toimittivat raportit aseviennistään- ja tuonnistaan. Raportoinnin puutteellisuus tekee vastuuttoman asekaupan seuraamisesta vaikeata. Moni maa, Suomi mukaan luettuna, on jättänyt osan tiedoistaan pois. Osa maista, esimerkiksi Panama, on salannut tietojaan.

Kaikki asekauppasopimuksen vahvistamiseen ja toimeenpanoon liittyvät toiminnot tukevat toinen toistaan ja niitä pitäisi viedä eteenpäin samanaikaisesti. Prosessi itsessään on tärkeä, mutta se ei saa viedä huomiota pois itse asiasta: vastuuttoman asekaupan lopettamisesta, millä voidaan vähentää inhimillistä kärsimystä ja kunnioittaa ihmisoikeuksia globaalisti.

Tänä vuonna osapuolikokouksessa keskusteltiin YK:n kestävän kehityksen tavoitteiden edistämisestä ATT:n piirissä. Ehkä ensi vuonna keskiöön voisi ottaa sukupuolittuneen väkivallan tai järjestäytyneen rikolllisuuden, kuten kansalaisjärjestöt ehdottivat.

Lehden numero: