Rauhanpuolustajat täyttää 60 vuotta - työ jatkuu

60-vuotta täyttänyt Rauhanpuolustajat ei jää lepäämään, vaan jatkaa sinnikästä rauhantyötä. Valitettavasti monet teemat ovat olleet asialistalla järjestön perustamisesta lähtien. Järjestöllä on yhteistyötä myös ammattiyhdistysliikkeen kanssa.

Kylmän sodan alkumetreillä vuonna 1949 perustettu Rauhanpuolustajat juhlistaa 60-vuotista taivaltaan aktiivisen rauhantyön merkeissä. Juhlavuonna järjestetään monenlaisia tapahtumia rauhantyön merkeissä ilman suuria juhlallisuuksia. Tapahtumia järjestetään eri puolilla Suomea.

Valitettavan monet teemat ovat olleet ajankohtaisia koko Rauhanpuolustajien olemassaolon ajan. Kuten esimerkiksi Lähi-idän konflikti, jonka siemenet kylvettiin ennen Rauhanpuolustajien perustamista, ja ydinaseet, joiden muodostama uhka koko ihmiskunnalle ilmeni kaikessa karmeudessaan Hiroshimassa ja Nagasakissa vuonna 1945.

Samaan aikaan Rauhanpuolustajien kanssa 60-vuotista taivaltaan juhlistaa myös sotilasliitto Nato. Rauhanpuolustajat vastustaa tiukasti Suomen sotilaallista liittoutumista ja näkee aktiivisen tuen YK:n ja ETY-järjestön kaltaisille laajapohjaisille ja avoimille järjestöille oikeina turvallisuuspoliittisina valintoina.

Kylmän sodan päättyminen toi uudet haasteet

Maailma ja Suomi, samoin kuin Rauhanpuolustajatkin, ovat näiden vuosien aikana kokeneet monia muutoksia. Rauhanpuolustajien perustamisen aikana linja vastasi pääpiirteittäin sekä Suomen sotien jälkeistä uutta ulkopolitiikkaa edustavien poliitikkojen etua että Neuvostoliiton ulkopolitiikan Suomen suhteisiin ja liennytykseen liittyviä tavoitteita. Suomen uuden suunnan takuumiehenä toimi presidentti Urho Kekkonen, joka antoi Rauhanpuolustajien toiminnalle tunnustusta. Hänen aikanaan järjestö sai myös eräänlaisen valtion puolivirallisen kansandiplomatian harjoittajan rooliin Neuvostoliiton suhteissa. Monet muistavat järjestön 1980-luvun suurista mielenosoituksista ja rauhanleireistä, kansainvälisestä solidaarisuustoiminnasta (Vietnam, Chile, Etelä-Afrikka, Nicaragua jne) sekä ydinaseiden vastaisista kampanjoista (esim, Ydinaseeton Pohjola) – vain muutamia mainitakseni.

Kylmän sodan päätyttyä 1990-luvun murroksessa myös Rauhanpuolustajat joutui arvioimaan roolinsa uudelleen. Sen status muuttui, ja samalla muuttui myös monien poliitikkojen suhtautuminen siihen. Tämä vaikutti välittömästi Rauhanpuolustajien saamaan valtionapuun. Se ja jo jonkin aikaa jatkunut yleinen kansalaisjärjestöjen jäsenmäärän pieneneminen ajoivat Rauhanpuolustajat kuilun partaalle. Järjestö oli parin vuoden ajan perimmäisten kysymysten äärellä, jatkaako toimintaa vai ajautuako konkurssiin. Asian ratkaisi jäsenistön vakuuttuneisuus toiminnan jatkamisen tarpeellisuudesta ja aktiivien sitoutuneisuus. Järjestö jatkoi toimintaa uusista vaatimattomista lähtökohdista. Nykyään järjestöllä on noin 2000 henkilöjäsentä.

Festivaaleja ja julkaisuja

Rauhanjärjestön työ onkin pääasiassa tiedotustoimintaa, jonka tavoitteena on ihmisten aktivointi toimintaan ja osallistumaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Tiedotustoimintaa Rauhanpuolustajat hoitaa mitä moninaisemmissa muodoissa. Muun muassa Rock in Peace -tapahtumat, elokuvaillat, näyttelyt, Pax-festivaali Helsingissä, Jyväskylän Rauhan helmiä -tapahtuma sekä Varparannan rauhanakatemia Joensuussa levittävät omintakeisesti rauhanaatetta. Myös suoraan poliitikoihin kohdistuva tiedotus- ja lobbaustoiminta on myös tärkeää.

Suurelle yleisölle Rauhanpuolustajat lienee tunnetuin aktiivisen julkaisutoiminnan kautta. Like Kustannuksen kanssa jo yli kymmenen vuotta julkaistun Pystykorvasarjan teokset ja tekijät (kuten Anna Politkovskaja, Noam Chomsky, Hannu Reime jne.) ovat monille tuttuja. Erityisesti vuodesta 1998 julkaistu Solidaarisuuskalenteri on saavuttanut merkittävän sijan kansalaisaktiivien ajast’aikana. Rauhan Puolesta -lehti ilmestyy neljä kertaa vuodessa.

Rauhanpuolustajat on ollut myös mukana perustamassa uusia suomalaisia julkaisuja, Voima-lehteä ja suomenkielisiä Le Monde diplomatiquea ja Novaja Gazetaa. Maailmanpoliittiset rockiltamat ovat muodostuneet näiden mediahankkeiden ympärille poliittisen debatin ja mukavan yhdessäolon yhdistäviksi tapahtumiksi.

Toimintaa ay-liikkeen kanssa

Viime vuosina miina-, rypäle-, uraani-, ja ydinaseet ovat olleet pinnalla aseistariisuntakysymyksissä. Työtä on tehty yhteistyössä muiden rauhanjärjestöjen kanssa. Tässä suhteessa Suomen jättäytyminen ainakin toistaiseksi rypäleasesopimuksen ulkopuolelle on äärimmäisen valitettavaa.

Rauhanpuolustajien toimintaa on myös Helsingin ulkopuolella. Eri puolilla maata toimii vielä joukko aktiivisia paikallisjärjestöjä ja toimintaryhmiä. Omat talkoovoimin pyörivät toimistot löytyvät Turusta, Tampereelta ja Porista. Uudessakaupungissa paikallisyhdistys pyörittää maailmankauppaa.

Yksi Rauhanpuolustajien toiminnan erityispiirre on aktiivinen toiminta yhteistyössä ammattiyhdistystoimijoiden kanssa. Työpaikkojen rauhantoimikunta, joka toimii itsenäisenä toimikuntana Rauhanpuolustajien yhteydessä kokoaa useiden eri ammattiliittojen ja ammatillisten keskusjärjestöjen ay-aktiiveja yhteiskunnalliseen pohdiskeluun ja rauhankysymyksiin perehtymiseen. Työpaikkojen rauhantoimikunta pyrkii tuomaan ay-liikkeeseen mukaan näkökulman, joka huomioi rauhan, solidaarisuuden, oikeudenmukaisuuden ja tasa-arvon kansallisissa ja kansainvälisissä kysymyksissä. Rauhanliikkeen keskusteluun toimikunta puolestaan tuo ay-aktiivien näkemyksiä. Näkyvimmät osat toimikunnan työtä ovat tammikuussa järjestettävät Ay-väen rauhanpäivät sekä lokakuinen yhteistyöseminaarimatka Pietariin.

kirjoittaja toimii Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtajana.