Mitä Maliin kuuluu?

Kirjoittaja:

”Nämä vaalit ovat uuden Malin symboli. Malin, joka on luottavainen menestyksensä suhteen. Mali seuraa äänestäjien valitsemaa suuntaa. Uskon, että tämä on voitto Malille”, vakuutti heinäkuun lopussa pidettyjen presidentinvaalien voittaja Ibrahim Boubacar Keita kiitospuheessaan. Vallankaappausta seurannut puolitoista vuotta kestänyt konflikti päättyi Malissa virallisesti rauhansopimuksen solmimiseen tämän vuoden kesäkuussa. Presidentinvaalit järjestettiin kansainvälisen yhteisön hoputtamana rivakassa aikataulussa, heti taistelujen laannuttua.

Malin presidentti Ibrahim Boubacar Keita Kuva: "© European Union 2013 - European Parliament"

Vaalijärjestelyt eivät sujuneet ongelmitta. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan vuoden 2009 väestönlaskennan perusteella tehdyt äänioikeuslistat sulkivat vaalien ulkopuolelle 350 000  väestölaskennan jälkeen täysi-ikäistynyttä malilaista. Samoin suurin osa konfliktia paenneista 500 000 pakolaisesta jäi vaille äänestysmahdollisuuksia.

Vaalit sujuivat pelättyä rauhallisemmin ja äänestysprosentti pysytteli kummallakin kierroksella 50 prosentin tuntumassa. Boubacar Keitan voitto toisella kierroksella entisestä valtiovarainministeri Soumaila Cissestä oli ylivoimainen. Boubacar Keita nousi presidentiksi 77 prosenttin ääniosuudella.

Vaalit eivät olleet järjestelyiltään täydelliset, mutta kuitenkin riittävän avoimet ja luotettavat edistääkseen Malin tilanteen normalisoitumista. Vaaleja seuranneet paikalliset ja kansainväliset kommentaattorit toivoivat presidentti Keitan jatkavan maan demokratisoimista ja tarttuvan vilpittömästi historialliseen mahdollisuuteensa kehittää Malia. Keitan odotetaan vahvistavan heikkoja hallintorakenteita, hälventävän vuosikymmeniä kestäneitä jännitteitä pääkaupungin Bamakon ja pohjoisen välillä sekä palauttavan armeijan sille kuuluvalle paikalle, pois poliittisen vallan ja päätöksenteon keskiöstä.

Presidentti Keita joutuu kuitenkin etsimään ratkaisuja Malin valtaviin haasteisiin vaikeissa olosuhteissa. Malin rauha on yhä hauras ja Pohjois-Malin turvallisuustilanne epävakaa. Maassa on 3000 ranskalaista sotilasta sekä yli 12 000 YK:n MINUSA operaation rauhanturvaajaa varmistamassa turvallisuutta. Tuesta huolimatta Azawadissa leimahtaa säännöllisesti paikallisia levottomuuksia ja alue kärsii rikollisuudesta. Marraskuun alussa Kidalissa tapettiin raa’asti kaksi ranskalaistoimittajaa.

Kidalin tilanne on yhä, lähes puoli vuotta rauhansopimuksen solmimisesta, epäselvä.  Konfliktin aikana Kidalia hallinnut tuaregkapinallisten ryhmä oli mukana allekirjoittamassa  kesäkuista sopimusta, jossa he sitoutuivat riisumaan joukkonsa aseista sekä luovuttamaan hallintorakennuksen ja radioaseman takaisin pääkaupungin hallintaan. Marraskuussa Kidalissa järjestettiin kuitenkin aseistettujen kapinallisten suojaama mielenosoitus, jossa ryhmä paikallisia asukkaita osoitti mieltään hallintorakennuksen luovuttamista vastaan. Huolta Kidalin turvallisuustilanteesta lisäävät huhut islamistikapinallisten paluusta kaupunkiin keskushallinnon paluun viivästyessä.

Turvallisuusongelmista ja poliittisista jännitteistä huolimatta Malissa onnistuttiin järjestämään marraskuun loppupuolella parlamenttivaalien ensimmäinen kierros. Ensimmäisen kierroksen tulokset eivät tuottaneet selkeää tulosta. Ratkaiseva toinen kierros on tarkoitus järjestää vielä ennen joulua.

Parlamenttivaalien ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti jäi presidentinvaaleja alhaisemmaksi, alle 40 prosenttiin. BBC:n haastattelemat äänestämättä jättäneet syyttivät osallistumattomuudestaan Malin turvallisuustilannetta ja kritisoivat vaaliprosessia. ”Mali ei ollut valmis näihin vaaleihin, koska pohjoisosassa maata on yhä kapinallisten kontrolloimia alueita”, valitti yksi haastatelluista. Kansainväliset vaalitarkkailijat pitivät äänestystuloksia kuitenkin luotettavina. ”Toimitsijat tietävät mitä tekevät ja kaikki tuntuu sujuvan niin kuin pitääkin”, Louis Michel, EU:n tarkkailijadelegaation johtaja, luonnehti BBC:lle äänestysten kulkua.

Vaaleja kommentoinut presidentti Boubacar Keita maalaili Malin tulevaisuutta BBC:n toimittajalle optimistisesti: ”Jos minulle olisi sanottu muutama kuukausi sitten, että vaalit ovat näin pian, olisin luullut uneksivani. Nämä vaalit osoittivat, että Mali seisoo tukevasti omilla jaloillaan ja on valmis siirtymään eteenpäin.”

Päästäkseen irti menneisyyden taakoistaan Malin johdon on pystyttävä purkamaan viimevuotisen konfliktinkin taustalla vaikuttavia ongelmavyyhtiä. Väkivaltaisuuksia ja epävakautta ruokkivat Pohjois-Malin pesiytyneet rikollis- ja terrorismiverkostot, joissa rikollisuudesta  rikastumisen ja poliittiseen muutokseen tähtäävät etniset tai uskonnolliset motiivit sekoittuvat. Sekä islamisti –että tuaregikapinallisten riveissä on johtajia, joilla on kiinteät suhteet Länsi-Afrikassa toimiviin salakuljetus- ja huumeverkostoihin. Rikolliseen toimintaan on sotkeutunut myös armeijan, keskus ja paikallishallinnon ja politiikan edustajia aina hierarkian ylimmiltä tasoilta.

Kansainvälisen terrorismiasiantuntijan, Benjamin P. Nickelsin Geneva Centre for Security Policyn tekemän analyysin mukaan terroristi-rikollisverkoston purkamista vaikeuttaa Pohjois-Malin ekologinen hätätila. Sahelin aluetta on piinannut viimeisen vuosikymmenen ajan pahenevat kuivuusjaksot. Vähentyneet sademäärät ja nousevat lämpötilat ovat kiihdyttäneet aavikoitumista ja heikentäneet maanviljelyn ja karjankasvatuksen edellytyksiä.

Rikollis- ja terroristiryhmien on helpompi löytää tukijoita ja uusia jäseniä joukkoihinsa, kun ympäristönmuutos syö perinteisiä elinkeinoja. Lisäksi heikentyvät ympäristöolot sytyttävät paikallistason konflikteja, kun karjankasvattajat ja maanviljelijät taistelevat vähentyvistä maa- ja vesiresursseista.

Pohjois-Mali on kärsinyt myös monien muiden afrikkalaisten maiden tavoin paikallisen väestön tarpeista piittaamattomista maa-alueiden myynneistä. Yksi tunnetuimmista ”maansieppaus” projekteista on 600 miljoonan dollarin ”Sosumar”, jossa Malin hallitus Afrikan kehityspankin siunauksella pakotti tuhannet malilaiset maanviljelijät luopumaan perinteisistä viljelyoikeuksistaan etelä-afrikkalaisen Illovo Sugarin ja amerikkalaisen suurmaanomistajan Mima Nedelcovychin hyväksi.

Ilmaiskussa vahingoittunut Douentzan koulu Malissa Kuva: Habibatou Gologo/Oxfam

Rauhansopimuksesta ja järjestetyistä vaaleista huolimatta humanitäärisestä avusta ja rauhanturvaamisesta vastaavat järjestöt ovat erittäin huolissaan Pohjois-Malin tulevaisuudesta. IRIN:in haastattelema YK:n humanitäärisen avun koordinaatiosta vastaavan OCHA:n maajohtaja Fernando Arroyo kuvaa Pohjois-Malin tilannetta katastrofaaliseksi. ”Ruokatilanne on viime vuotta heikompi. Aliravitsemus on hälyttävällä tasolla Gaossa, Bouremissa ja Ansongossa. Alueella liikkuvat rikollisjoukot pelottavat karjankasvattajat pois laidunmailta ja varastelevat karjaa. Huono turvallisuustilanne estää ruoka- ja muun humanitäärisen avun toimittamisen syrjäisten alueiden väestölle.”

Kansainvälinen yhteisö on luvannut Malille 3,25 miljardin tukipaketin, mikäli demokratisoitumisprosessi etenee sovitusti.  Apupaketti tuo toivottavasti helpotusta humanitääriseen kriisiin. MINUSA joukkojen johtoon kuuluva David Gressly varoittelee IRIN- lehden haastattelussa liiasta optimismista: ”Tämä on haastavin tilanne, jonka Mali on koskaan kokenut. Aiemmin kapinallisten kontrolloimilla alueilla (Kidalissa) turvallisuustilanne on erittäin epävakaa. Yli 500 000 ihmistä joutui pakenemaan taisteluja, 200 000 lasta kärsii vakavasta aliravitsemuksesta ja 1,3 miljoonaa ihmistä on täysin ruoka-avun varassa.”

Vallitsevan hauraan rauhan vahvistamiseksi, Bamakon keskushallinnon tulisi pystyä palauttamaan mahdollisimman nopeasti peruspalvelut Pohjois-Maliin. Tällä hetkellä tilanne on yhä huono. Veden- ja sähkönjakelu on saatu toimimaan Gaossa ja Timbuktussa, mutta muiden palvelujen kohdalla tilanne on heikompi kautta koko Azawadin alueen.

Kidalissa koulujen ovet ovat yhä kiinni. Muissa kaupungeissa monet koulut ovat aloittaneet uudelleen toimintansa, mutta puute opettajista ja oppimateriaaleista on huutava pula. Terveydenhuolto toimii joiltain osin suurimmissa kaupungeissa, monissa paikoissa paljolti kansainvälisten järjestöjen ansiosta. Huolestuttavaa sekä peruspalvelujen parantamisen että Malin yhtenäisyyden tukemisen kannalta on se, että vaikka Azawadiin paluusta on luvattu 400 dollarin bonus, monet konfliktia paenneet valtion virkamiehet ja työntekijät pysyttelevät yhä poissa Pohjois-Malista.

Lehden numero: