- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Sotarikolliset kisaavat Afganistanin presidentinvaaleissa
Afganistanissa on tarkoitus järjestää presidentinvaalit huhtikuussa 2014. Monilla ehdokkailla on taustallaan sotarikoksia menneiltä vuosikymmeniltä.
Afganistanin nykyinen presidentti Hamid Karzai joutuu luopumaan presidenttiydestä kahden kauden jälkeen ja Afganistanin presidentinvaaleihin on ilmoittanut lähes 30 ehdokasta. Monien ehdokkaiden ehdokkaiden tausta on 90-luvulla sisällissotaa käyneissä tanzimeissa, aseistetuissa poliittisissa ryhmittymissä. Monia ehdokkaita on myös syytetty sisällissodan aikaisista räikeistä sotarikoksista.
Afganistanin vaalilaki kieltää sotarikoksista tuomittuja asettumasta ehdokkaaksi, mutta pykälä on jäänyt kuolleeksi kirjaimeksi. Ihmisoikeusjärjestöjen keräämästä laajasta todistusaineistosta huolimatta sotarikoksiin syyllistyneitä ei ole saatu oikeuden eteen. Rankaisemattomuus kertoo paljon aseellisten ryhmittymien laajasta vallasta Afganistanin poliittisessa järjestelmässä. Virallisesta aseistariisunnasta huolimatta tanzimit ja muut aseelliset ryhmittymät käyttävät yhä valtaa varsinkin maaseudulla ja ne kontrolloivat erilaisia puolivirallisia asejoukkoja sekä usein myös paikallisia poliisivoimia. Monia aseellisia ryhmiä on suojannut myös yhteistyösuhde Yhdysvaltain armeijan ja muiden länsimaisten armeijoiden kanssa. Ne ovat pitäneet paikallisia asejoukkoja keskeisinä liittolaisina taistelussa Taleban-liikettä vastaan.
Aseellisia ryhmittymiä suojannut rankaisemattomuus on edistänyt laajamittaista huumetuotantoa ja -kauppaa, korruptiota ja mafiatyyppisten käytäntöjä liike-elämässä. Suurelta osin se on vaikuttanut myös siihen että Afganistanissa kaikkia Talebanin kaatumisen jälkeen järjestettyjä vaaleja on vaivannut laajamittainen vaalivilppi, eikä tulevista presidentinvaaleista ole odotettavissa ratkaisevasti parempia. Aseellisten ryhmittymien toimilla ja hämäräperäisellä rahalla voi olla jälleen keskeinen merkitys tuloksen kannalta.
Sekä kansainväliset ihmisoikeusjärjestöt että monet afganistanilaiset tahot ovat kritisoineet sotarikoksista syytettyjen rankaisemattomuutta ja vahvaa asemaa Afganistanin politiikassa. Viime toukokuussa alussa Kabulissa järjestetty mielenosoitus jossa vaadittiin sotarikollisten syyttämistä hajotettiin kuitenkin poliisin toimesta kovin ottein ja pidätetyt osanottajat joutuivat kidutuksen kohteeksi.
Sotarikollisten rankaisemattomuudesta seuranneet demokraattisen prosessin epäonnistumiset ja korruptio ovat ruokkineet Talebanin johtamaa fundamentalistista kapinaliikettä ja pahentaneet maan aseellista konfliktia. Afganistan onkin esimerkki siitä kuinka sotarikosten selvittäminen ja tuomitseminen on keskeinen rauhan rakentamisen edellytys.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
