Inhimillisyydellä estetään Välimerta muuttumasta joukkohaudaksi

Kirjoittaja:

Lähes 4000 ihmistä on kuollut tai kadonnut Välimerellä tänä vuonna pakomatkallaan kohti Eurooppaa kertoo Kansainvälisen siirtolaisjärjestön Missing migrants -tilasto. Vuodesta 2000 laskettuna  hukkuneiden määrää on yli 40 000 henkeä.

Uhrien määrä olisi vieläkin suurempi ilman Välimerellä toimivia pelastusoperaatioita. Amerikkalais-italialaisen Catrambonen perheen perustama Migrant Offshore Aid Station eli MOAS oli ensimmäinen yksityisin varoin perustettu pelastusoperaatio. Afganistanin ja Irakin konflikteissa toimineiden yritysten ja humanitääristen järjestöjen vakuutusten hoitamisesta miljoonaomaisuuden kerryttänyt perhe sai sysäksen pelastustoiminnan aloittamiseen vuoden 2013 lokakuussa, kun 400 siirtolaista hukkui Italian Lampedusa-saaren edustalla. Tähän mennessä MOAS on pelastanut 11 500 henkeä Libyan ja Italian väliseltä merialueelta.

Merimiehistön lisäksi aluksen henkilöstöön kuuluu humanitäärisen avun ammattilaisia, turvallisuusasiantuntijoita sekä lääkäreitä ja ensihoitajia. Lämpö- ja yökameroilla varustettu kauko-ohjattava lennokki avustaa merihädässä olevien alusten ja ihmisten etsimisessä.  Pelastusaluksella on käytössään kaksi täytettävää venettä, jotka kantavat vesi- ja ruokavarastoja, pelastusliivejä, huopia ja lääkintätarvikkeita.

Perustajaperhe Catrambone lahjoitti pelastusalus Phoenixin sekä ensimmäisen vuoden toimintakulut. Toiminnan jatkuvuus riippuu yksityisistä lahjoituksista. Loppukesästä ympäri maailmaan levinnyt kuva hukkuneena Turkin rannikolle huuhtoutuneesta Aylan Kurdinista herätti ihmiset ympäri maailmaa meripelastustoiminnan tärkeyteen pakolaiskriisin yhteydessä. MOAS keräsi kahdessa päivässä yli miljoona euroa lahjoituksia.

Catrambonet toivoivat alusta asti MOASin esimerkin painostavan Euroopan johtajia tekemään enemmän meripelastuksen tehostamiseksi. Tämän vuoden elokuussa EU kaksinkertaistikin etsintä- ja pelastusoperaatioiden määrärahat. Merivartion pelastusalukset liikkuvat nyt myös laajemmalla alueella, tarvittaessa myös Libyan aluevesillä. Lisäksi Lääkärit ilman rajoja -rajoja järjestö on aloittanut pelastusoperaatiot Välimerellä kahden aluksen voimin.

Pelastusoperaatioihin on kohdistunut myös kritiikkiä. Niiden on väitetty rohkaisevan ihmisiä lähtemään riskialttiille matkalle. Nyt kaikki ovat joutuneet myöntämään, että Eurooppaan pyrkijät pakenevat epätoivoista tilannettaan vaaroista huolimatta. Tällä hetkellä EU-maiden kesken vallitsee yksimielisyys siitä, että Eurooppa ei voi vain katsoa sivusta, kun Välimerestä tulee turvaan pyrkivien joukkohauta.

MOAS toteaa internetsivullaan pysyvänsä erossa poliittisista ja lainopillisista kysymyksistä. “Me emme ota kantaa siihen, pitäisikö jollekin yksittäiselle henkilölle myöntää turvapaikka tai oleskelulupa vai pitäisikö hänet palauttaa lähtömaahan. Me olemme vain järkkymättömästi sitä mieltä, että kukaan ei ansaitse tulla kuolleeksi merellä.”

MOAS on päättänyt siirtää pelastustoimintansa talvikaudeksi Kaakkois-Aasiaan Bengalinlahdelle, nyt kun EU-maat ovat vihdoin ottaneet pelastustoiminnan Välimerellä tosissaan ja muun muassa Lääkärit ilman rajoja on saanut varoja pelastusalustensa käyttöön.

“Meidän työmme Välimerellä ei suinkaan ole ohi. Mutta nyt kun tilanne siellä on pelastustoiminnan kannalta aiempaa parempi, koemme velvollisuudeksemme hyödyntää Phoenix-alusta maapallon toisella puolella. Siellä on myös käynnissä vakava pakolaiskriisi, jossa bangladeshiläiset ja rohingyat pyrkivät pakenemaan meritse vainoa ja vaikeita oloja Bangladeshista ja Myanmarista  monsuunisateiden hellitettyä. Tilanne ei ole saanut laajaa mediahuomiota ja siellä ei toimi yhtään yksityistä pelastusalusta”, Christopher Catrambone perustelee.

YK:n pakolaisjärjestön mukaan kahden viime vuoden aikana 94000 turvapaikanhakijaa lähti Bengalinlahdelle hatarilla veneillä. Yli 1100 heistä hukkui. Tänä vuonna pakolaisvirran arvellaan kasvavan huomattavasti aiemmasta.

Phoenix ei kuitenkaan katoa Välimeren vesiltä lopullisesti. “MOAS seuraa Välimeren tilannetta tarkasti. Tarkoituksemme on palata takaisin ensi vuoden puolella”, MOASin johtaja, Maltan entinen puolustusministeri Martin Xuereb summaa.

MOAS ottaa vastaan myös lahjoituksia toimintaansa.

Lehden numero: