Mitä kuuluu rauhanlähettiläille?

Kirjoittaja:

Sadankomitea järjestää vuosittain nuorille rauhanlähettiläskoulutuksen. Perinteiset ajatukset aktivismista ja rauhantekijöistä konfliktialueiden kriisityöntekijöinä saavat täydennystä, kun osallistujat pääsevät tutustumaan asiantuntijoiden johdolla turvallisuuspolitiikkaan, erilaisiin vaikuttamistyön muotoihin ja pohtimaan omaa polkuaan rauhantekijöinä. Olen itse vuoden 2017 rauhanlähettiläs ja voin rehellisesti kertoa, että koulutus teki minuun lähtemättömän vaikutuksen. Tästä kertoo ehkä eniten se, että toimin parhaillaan viestinnän avustavissa tehtävissä Sadankomiteassa.

Koulutuksen kolmas vuosikurssi sai hiljattain päätöksensä. Onkin aika kysellä vähän, mitä edellisvuosien rauhanlähettiläille kuuluu.

Nina käyttää osaamistaan käytännön rauhantyössä

Nina Huhtinen on vuoden 2016 rauhanlähettiläs. Hän on vastavalmistunut sosiaalipsykologi ja nykyinen mentoritoiminnan koordinaattori Suomen sovittelufoorumi ry:n VERSO-ohjelmassa. Koulutuksen ja kokemuksen kautta karttunut tieto on osoittautunut hyödylliseksi käytännön rauhantyötä tekevälle sovittelutaitojen kouluttajalle. Päivätyönsä lisäksi Nina opiskelee lähiesimiestyön ammattitutkintoa vapaaehtoistoiminnan ammattilaisille. Hän toimii vapaaehtoisena Mielenterveysseuran kriisikeskuksella ja Hivpointilla. Tulevaisuuden toiveissa on toimia vapaaehtoisena rikos- ja riita-asioiden sovittelijana.

Aiemmin itselleen tuntemattoman rauhanjärjestön ja rauhanlähettiläskoulutuksen Nina löysi tuttavansa kautta ja päätti hakea mukaan: “Päätöksen koulutukseen hakemisesta tein nopeasti. Vaikka olin jo monessa mukana, rauhantyön teemat olivat alkaneet kiinnostaa minua koko ajan enemmän. Koulutus vaikutti erittäin kiinnostavalta ja hyödylliseltä.”

Nina muistelee, kuinka koulutuskerroilta jäi mieleen alustajien asiantuntemus. Uudessa tiedossa rauhanliikkeen historiasta, asevalvonnan haasteista sekä rauhantyön urapoluista riitti jäsenneltävää. Yksittäisinä muistoina Nina tuo esille SaferGloben esittelemän asetuotannon ja -viennin tutkimuksen sekä viimeisen koulutuskerran paneelikeskustelun. Hän iloitsee, että rauhanlähettiläät kutsuttiin mukaan arvokkaaseen rauhantyön verkostoon.

Nina kokee saaneensa rauhanlähettiläskoulutuksesta monipuoliset eväät rauhantyöhön sekä vahvistusta omalle suunnalleen: “Rauhantyön kattokäsite auttoi minua suuntamaan alalle, jossa yhdistyvät paitsi sosiaalipsykologinen ihmisymmärrys, myös rauhanomaisemman tulevaisuuden rakentaminen.”

Rauhanlähettiläskoulutuksen jälkeen  Nina (oik.) on muun muassa edustanut  Rauhanliittoa Euro-Arab Youth  Forumissa Tunisiassa.

Rauhanlähettiläskoulutuksen jälkeen  Nina (oik.) on muun muassa edustanut  Rauhanliittoa Euro-Arab Youth  Forumissa Tunisiassa. 

Heljä pohtii omaa tapaansa edistää maailmanrauhaa

Heljä Hietala opiskelee humanistisia tieteitä, käy töissä ja pohtii vapaa-aikanaan, miten omalla toiminnallaan auttaisi maailmanrauhaa. Hän on vuoden 2017 rauhanlähettiläs.

Heljä lähti mukaan rauhanlähettiläskoulutukseen, koska rauhanvälitys ja konfliktien ratkaisu ovat aina kiinnostaneet häntä: “Vuonna 2015 tutustuin irakilaisiin turvapaikanhakijoihin ja kiinnostuin heidän kohtaloistaan. Päädyin lopulta lähtemään mukaan rauhanlähettiläskoulutukseen. Ajattelin sen antavan välineitä käsitellä maailman epäoikeudenmukaisuutta ja mahdollisuuden tehdä maailmasta rauhallisempi paikka.” Heljä kannustaa muitakin, joilla ei ole juurikaan taustaa rauhaan liittyvissä asioissa tai maailmanpolitiikassa hakemaan koulutukseen.

Koulutuskerroista Heljälle jäi monien hyvien vierailijoiden lisäksi mieleen erityisesti presidentti Tarja Halosen puheenvuoro sekä Timo Virtalan kertomukset rohkeudesta. “Timo kertoi, että väkivallattomuus vaatii enemmän rohkeutta kuin väkivalta; rohkeus voi voittaa väkivallan. Tarja Halosen viesti oli myös kannustava: ei kannata vaipua epätoivoon, vaan iloita siitä että on muitakin, joille rauhantyö on tärkeää.”

Rauhankirjallisuuden lisäksi Heljä kokee saaneensa rauhanlähettiläskoulutuksesta uusia ajatuksia rauhasta, sen ylläpitämisestä sekä elämästä yleensä: “Loppujen lopuksi kyse on yhteiskunnan tasolla tasa-arvoon ja hyvinvointiin pyrkivistä rakenteista sekä yksilöiden tasolla pienistä rohkeista teoista, joista voi ajan kanssa kasvaa suuria rauhantekoja. Maailmanrauhaa on myös kotirauha, koulurauha, työrauha, yhteiskuntarauha ja lähimmäisenrakkaus. Arkirauhaa minäkin voin edistää, vaikken työkseni ajakaan maailmanrauhaa.”

Presidentti Tarja Halosen vierailu jäi monille mieleen.

Presidentti Tarja Halosen vierailu jäi monille mieleen.

Koulutus tarjosi Ollille tasapainoa armeijalle

Helsingissä asuva Olli Puumalainen osallistui vuoden 2017 rauhanlähettiläskoulutukseen. Nykyisin hän opiskelee maailmanpolitiikkaa yliopistossa. Opintojensa ohella Olli toimii opiskelijatoimittajana, kuvaa, kirjoittaa ja tekee podcasteja. Lisäksi hän on Helsingin yliopiston ylioppilaskunnan edustajiston varajäsen sekä Varusmiesliiton hallituksen jäsen. Rauhanlähettiläskoulutuksen opit tulivat jo käytäntöön, kun Olli pääsi tekemään rauhankampanjaa ollessaan mukana konfliktinratkaisujärjestö CMI:n perustamassa nuorille suunnatussa Lennonit -rauhanryhmässä.

Halu työskennellä rauhan, rauhanvälityksen, konfliktien ratkaisun ja ehkäisyn sekä tutkimuksen saralla sai Ollin hakeutumaan niin maailmanpolitiikan opintoihin kuin rauhanlähettiläskoulutukseenkin. Rauhanasiat kiinnostivat erityisesti, kun taustalla vaikutti ennen opintoja käyty armeija. Rauhanlähettiläskoulutus tarjosi mahdollisuuden syventyä aihepiiriin erilaisen näkökulman kautta. Samalla se toi tasapainoa armeijalle.

Olli mainitsee myös presidentti Halosen tapaamisen jääneen parhaiten mieleen: “Hänellä oli hyvää asiaa. Loppulausahduksesta mieleen jäi, että vaikka elämästä ei valmista koskaan tulekaan, niin maailma ei mene parempaankaan suuntaan ilman jatkuvaa työtä.”

Ollille rauhanlähettiläskoulutus tarjosi tietoa opintoja varten: “Perehtyminen asevarusteluun ja YK:n pienaseidenriisunta-aineistoon oli hyvää konkreettista tietoa, josta on hyötyä syventyessäni konflikteihin opinnoissani.”

Vaikka arkeen mahtuu paljon ohjelmaa, ehtii Olli välillä myös lomailla ja seikkailla.

Vaikka arkeen mahtuu  paljon ohjelmaa, ehtii Olli välillä myös lomailla ja seikkailla.

Rauhankoulutus yhdistää

Olen iloinen huomatessani, että muilla on samanlaisia kokemuksia rauhanlähettiläskoulutuksesta kuin itselläni. Voin yhtyä Heljän sanoihin: “koulutus inspiroi ja haastaa ajattelemaan.” Samoin voin lämpimästi kannustaa Ninan tavoin nuoria lähtemään mukaan koulutukseen. Olli kommentoi haastattelun päätteeksi: “rauhantekijöitä tarvitaan aina.” Saman olen itsekin oppinut: rauhantyö on pitkäjänteistä. On hienoa, että meillä on Sadankomitean kaltaisia tahoja, jotka antavat nuorille mahdollisuuden löytää oma polkunsa rauhanlähettiläinä.

Kirjoittaja osallistui rauhanlähettiläskoulutukseen vuonna 2017.

Lehden numero: