- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Ohi on - oletko valmis?
Sadankomitea on keskeisesti mukana Ohi on –kansalaisaloitteessa, joka kerää nimiä asevelvollisuudesta luopumiseksi. Asevelvollisuuden sijaan Sadankomitea kannattaa vapaaehtoisuuteen pohjautuvaa, huomattavasti nykyistä pienempää armeijaa. Suomella ei ole mitään syytä ylläpitää erästä Euroopan suurimmista armeijoista. Armeijaa, joka on suurempi kuin muiden Pohjoismaiden armeijat yhteensä.
Asevelvollisuus on fossiili ajalta, jolloin varauduttiin totaaliseen sotaan ja uskottiin miesvoimaan asetekniikan sijaan. Kylmän sodan aikana Suomi näki asevelvollisuudessa myös keinon pysyä suurvaltablokkien ulkopuolella. Nyt lähes koko Eurooppa on luopunut asevelvollisuudesta kalliina ja vanhanaikaisena. Miksi Suomi yhä takertuu siihen?
Valtiovallalle asevelvollisuus on ollut hyödyllinen, koska se on kasvattanut poliittisesti jakautuneen maan miehiä kuuliaisiksi ja isänmaallisiksi. Sen avulla pönkitettiin talvisodan ympärille rakennettua suomalaista identiteettiä.
Sotaisa omakuva istuu kuitenkin huonosti nykyaikaan, eikä anna oikeaa kuvaa Suomen asemasta muuttuvassa maailmassa. Menneiden sotien glorifiointi on länsimaisessa demokratiassa outoa ja häpeällistä.
Sotien sijaan tulisi suomalaisen yhteiskunnan rauhanomaiset saavutukset tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja yhteiskunnallisen vaikuttamisen aloilla nostaa niille kuuluvaan arvoon. Kaikille yhteinen peruskoulu, maksuton korkeakoulutus, sekä kansanterveyttä edistävät innovaatiot, kuten terveyskeskukset ja äitiysneuvolat ovat asioita, joissa Suomi voi toimia esimerkkinä koko maailmalle.
Asevelvollisuus sen sijaan joutaa samaan historian epäoikeudenmukaisuuksien roskakoriin torpparilaitoksen, varallisuuden mukaan määräytyvän äänioikeuden tai kuritushuoneiden kanssa. Talvisodan muisto haalenee väistämättä, ja toivottavasti sen mukana myös sotilaallinen uho ja asevelvollisuuden kannatus. Fossiilia ei saa eläväksi vaikka siihen kuinka puhaltaisi.