- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Yhdysvaltojen korkea aika liittyä miinakieltosopimukseen
Ottawan henkilömiinat kieltävän sopimuksen voimaantulosta tulee tänä vuonna kuluneeksi 11 vuotta. Viimeistään kymmenen vuoden symbolisen rajapyykin ylittämisen soisi kannustavan Yhdysvaltoja liittymään sopimukseen.
Kansainvälinen miinojen vastainen verkosto ICBL on käynnistänyt kampanjan, jonka tavoitteena on ohjata Yhdysvallat 11 vuotta voimassa olleen, henkilömiinat kieltävän sopimuksen piiriin. Verkoston toimijat vierailevat Yhdysvaltojen suurlähetystöissä eri puolilla maailmaa kannustamassa maata liittymään sopimukseen.
Yhdysvallat ilmoitti viime marraskuussa käynnistävänsä arviointiprosessin, jossa tarkastellaan maan henkilömiinapolitiikkaa. Se ei ole käyttänyt henkilömiinoja vuoden 1991 jälkeen, eikä miinoja ei ole saanut viedä maasta vuodesta 1992 tai tuottaa vuodesta 1997 lähtien.
Joulukuussa 2009 Yhdysvallat osallistui ensimmäistä kertaa tarkkailijana miinakieltosopimuksen osapuolten kokoukseen Cartagenassa. Maa on myös maailman suurin yksittäinen miinanraivauksen ja uhrien avustamisen rahoittaja.
”Olemme iloisia siitä, että Yhdysvallat on päättänyt tarkastella nyt uusin silmin kantaansa henkilömiinoihin”, toteaa ICBL:n johtaja Sylvia Brigot.
Suomessa hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta päättänyt kuluvana vuonna käynnistää valmistelut sopimukseen liittymiseksi. Tavoitteena on, että sopimukseen voitaisiin liittyä kevätkaudella 2012. Vaikka Suomi tähän asti kieltäytynyt allekirjoittamasta sopimusta, on Suomi tukenut humanitaarista miinanraivausta viidellä miljoonalla eurolla.
Miinakieltosopimus hyväksyttiin vuonna 1997 ja sopimus tuli voimaan 1. maaliskuuta 1999. Sopimus kieltää kaikkien henkilömiinojen (nk. jalkaväkimiinat) käyttämisen, varastoinnin, tuottamisen ja viennin sekä velvoittaa auttamaan miinauhreja.
80 % prosenttia maailman maista eli 156 maata on liittynyt miinakieltosopimukseen. Kaksi muuta valtiota ovat allekirjoittaneet sopimuksen, mutta eivät ole sitä ratifioineet. Kiina, Venäjä ja Yhdysvallat ovat Suomen lisäksi niiden 37 valtion joukossa, jotka eivät ole vielä liittyneet sopimukseen. Lähes kaikki nämä maat ovat kuitenkin tosiasiallisesti noudattaneet useimpia kieltosopimuksen määräyksiä. Jokainen Naton jäsenvaltio Yhdysvaltoja lukuun ottamatta on luopunut jalkaväkimiinojen käytöstä. Näin on myös tehnyt moni sen tärkeä liittolainen kuten Afganistan, Irak, Australia ja Japani.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
