- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kansalaisoikeus tappaa perheissä
Yhdysvaltain korkein oikeus on siunannut kansalaisten oikeuden kantaa asetta mukanaan vaikkapa asioidessaan kaupungilla. Kansallinen kivääriyhdistys oli oikeuden tulkinnasta riemuissaan, mutta monet asiantuntijat kritisoivat päätöstä turvattomuuden lisäämisestä sekä laittoman asekaupan suojelemisesta.
Yhdysvaltain korkein oikeus päätti 26. kesäkuuta, että kaikki osavaltiotasoiset lait aseenkannon rajoittamiseksi ovat käytännössä laittomia. Päätös syntyi konservatiivisten tuomareiden äänillä numeroin 5-4. Kyseessä on pohjimmiltaan kiista siitä, suojeleeko Yhdysvaltain perustuslain toinen lisäys (second amendment) yksilön yleistä oikeutta omistaa aseita myös silloin, kun osavaltion lait rajoittavat aseenkantoa, vai koskeeko oikeus pelkästään esimerkiksi armeijan tapaisia joukkoja.
Käsiaseen kantaminen on ollut kiellettyä esimerkiksi Chicagossa ja Washington DC:ssä. Molemmat kaupungit kärsivät todella korkeista henkirikosluvuista. Siksi ei ole yllätys, että Chicagon pormestari Richard M. Daley ei ilahtunut korkeimman oikeuden linjauksesta. ”Kaupungit koko maassa painivat saman ongelman kanssa. Jo maalaisjärki sanoo, että kaduille tarvitaan vähemmän aseita – ei enempää”, Daley sanoi New York Timesille.
Daleyn kommentteja on arvosteltu kansalaisten arjesta vieraantuneiksi. New Yorkin pormestarin pääneuvonantajan mielestä käsiaseiden kantokiellot syntyvät ideologisista lähtökohdista ja rikkovat perusoikeuksia. Hänen mielestään kongressin tulisi keskittyä tehokkaaseen lainsäädäntöön, joka puree rikollisuuteen ja laittomiin aseisiin eikä häiritse aseharrastajia.
Kriminologi: käsiaseet tappavat kodin seinien sisällä
Korkeimman oikeuden päätös sai kriminologit muistuttamaan yhdysvaltalaisia turvallisuudesta ja itsensä suojelemisesta. ”Päätöksessään korkein oikeus vahvisti toisen lisäyksen tuoman oikeuden aseen omistamiseen kodin ja perheen suojelemiseksi. On ironista, että korkeimmalle oikeudelle esitettyjen tilastojen valossa Chicagon käsiasekielto on 27-vuotisen historiansa aikana johtanut henkirikosten vähenemiseen tuhannella. Eniten tämä kielto on vähentänyt perheväkivaltaa”, kriminologi James Alan Fox kirjoittaa New York Timesin verkkosivuilla.
Fox arvostelee Yhdysvaltain kongressia kovin sanoin aseystävällisestä politiikasta. Foxin mukaan kongressin harjoittama politiikka on satanut dollareina laittomia aseita kauppaavien laariin. Lisäksi aseilla tehdyt henkirikokset yleistyvät, vaikka henkirikosten määrä muuten pienenee.
Republikaanit vastaan demokraatit
Korkeimman oikeuden päätös tuo esiin tuomioistuimen poliittiset jakolinjat - nykyisessä kokoonpanossa on viisi konservatiivituomaria ja neljä liberaalia. Päätös saattoi olla jopa helpotus hiipuvan kannatuksen ja teekutsuliikkeen kanssa painivalle Obamalle, joka yrittää parhaillaan parsia kasaan sisäpolitiikan, sotien, laman ja terveydenhuollon uudistuksen koettelemaa kannatustaan. Maa on juuri nyt poliittisesti kenties jakautuneempi kuin koskaan. Obaman kautta ovat leimanneet monet Obamasta riippumattomat ongelmat öljyvuodoista aina finanssikriisiin.
Mikään pienaseaktivisti Obama ei silti ole. Vuoden 2008 presidentinvaalien alla hän oli Bushin ja McCainin kanssa yksimielinen siitä, että ”aseen kantaminen on perusoikeus”. Obama kuitenkin lisäsi, että tästä huolimatta rikollisuuden riivaamille alueille tulee suoda mahdollisuus puuttua rikollisuuteen ja väkivaltaan.
Kaikesta huolimatta Obamalta tuskin on odotettavissa elettäkään aselainsäädännön tiukentamiseksi tai edes arvokeskustelun avaamiseksi – sen verran hänellä on töitä edes nykyinen kannatuksensa säilyttämisessä. Itse asiassa yhdeltäkään poliitikolta on tuskin odotettavissa merkittävää avausta aselakien tiukentamiseen.
Tavallisen yhdysvaltalaisen kannalta kuvaavaa on, että korkein oikeus teki päätöksensä vain päivä Kentuckyssa sattuneen ammuskelun jälkeen. Siinä muovitehtaan työntekijä ampui pistoolilla viisi työkaveriaan ja itsensä.
Lue lisää:
http://www.nytimes.com/2010/06/29/us/29scotus.html?_r=1&scp=10&sq=suprem...
http://www.huffingtonpost.com/2010/06/29/supreme-court-gun-rights_n_6299...
http://www.thedailybeast.com/blogs-and-stories/2009-05-14/trigger-happy/
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
