- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Samaan aikaan toisaalla: Ruotsin asevelvollisuus tuli tiensä päähän
Yleinen asevelvollisuus on Ruotsissa historiaa 1. heinäkuuta alkaen. Valtalehti Dagens Nyheterin saman päivän pääkirjoituksen mukaan oli jo aikakin, sillä koko järjestelmä oli lehden mielestä aikansa elänyt.
”Nyt metsäretkien muistojen kultaaminen on vihdoin ohi: Ruotsin asevelvollisuus on romutettu rauhan aikana. Tämä on tavallaan todiste siitä, että kylmä sota on lopulta ohi myös Ruotsissa. Sotilaallinen asevelvollisuus, instituutio, joka syntyi vuonna 1901, kukoisti halki kahden maailmansodan ja idän punaisen vaaran vuosien. Mutta kun Berliinin muuri murtui vuonna 1989, johti se välttämättömään rakenneuudistukseen myös Ruotsin puolustuksessa.”
Viime vuosina vain yhteensä noin 5 000 ruotsalaista miestä tai naista on astunut asepalvelukseen.
”On naiivia sanoa, että asevelvollisuusarmeija itsessään olisi demokratian tukipylväs. Hitler sovelsi asevelvollisuutta, samoin Neuvostoliitto ja Latinalaisen Amerikan 70-luvun diktatuurit. Ja kyllä, Napoleon myös. Toisaalta kukaan ei voi väittää, että nykyisen EU:n kehitys kohti entistä ammattitaitoisempia armeijoita olisi heikentänyt demokratiaa”, DN kirjoittaa.
Lehti viittaa lopuksi usein käytettyyn perusteluun asepalveluksen edullisuudesta. ”[O]n hukkaan heitettyä rahaa kouluttaa ihmisiä, jotka eivät sovellu sotilaiksi tai joita ei koskaan aiotakaan hyödyntää. Samalla asevelvolliset menettävät työtuloja. Suomalainen taloustieteilijä Panu Poutvaara kuuluu niihin, joiden mukaan asevelvollisuus yhteiskuntataloudellista tuhlausta. Asevelvollisuuden puolustaminen ei enää käy, ei se ainakaan venäläisiä vastaan kelpaa.”
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
