- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Iran ja Saudi-Arabia: Tunteet ja kunnia ruutitynnyrin sytykkeinä
Maailma seuraa pelokkaana, syntyykö Iranin ja Saudi-Arabian välille todellinen konflikti. Miten asiantuntijat tilanteen näkevät ja miten sitä erittelevät?
"Saudi-Arabian ja Iranin suhteet ovat tällä hetkellä niin kireät, että puhutaan kylmästä sodasta. Koko yleistilanne voi johtaa jopa kuumaan sotaan", kertoo toimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen. Hänen mukaansa konflikti on koko ajan nousemassa ja voi johtaa avoimeen välienselvittelyyn. "Tilanne on hyvin, hyvin vaarallinen."
Valtiot ovat kamppailleet muslimimaailman hegemoniasta Iranin vuoden 1979 vallankumouksesta ja islamilaisen tasavallan perustamisesta asti. Vastakkain on kaksi islamilaista järjestelmää: Khomeinin luoma islamilainen tasavalta ja absoluuttinen monarkia, joka perustuu Al Saud -perheen valtaan. Saudeille islamilainen Iran on ollut mahdoton häirikkömaa. Islamilaiselle Iranille Saudi-Arabia taas on korruptoituneen kuningasperheen hallitsema maa, joka on myös aina ollut Yhdysvaltojen kainalossa. Vastakkainasettelu on hallinnut suhteita yli kolmenkymmenen vuoden ajan.
Voiko kylmä sota sitten kuumeta? Vuodesta 2009 alkaen tilanne on ollut hyvin syttymisherkkä, kun kummankin osapuolen johtajat ovat maalanneet itsensä nurkkaan kovalla retoriikallaan. Persian ja arabian kulttuureissa kunniakäsite on hyvin tärkeä, eikä se anna mahdollisuutta vetäytyä kovista puheista.
Iranin ydinasetavoitteluun liittyvät kiinteästi mukaan Israel ja Yhdysvallat, joka haluaa estää Iranin muuttumisen ydinasevaltioksi.
"Tällä hetkellä tuolle alueelle on keskitetty niin paljon sotilaallista voimaa, että vahingossa tapahtuva eskaloituminen, välienselvittely on mahdollista", sanoo everstiluutnantti Juha Mäkelä Maanpuolustuskorkeakoulusta.
Eniten pelätään Israelin yksipuolista hyökkäystä Iranin ydinaselaitoksia vastaan. Siinä tilanteessa Iranin vastatoimet saisivat koko alueen syttymään tuleen.
"Silloin puhuttaisiin koko laajan Lähi-idän alueen vakavasta kriisistä, ja se huomattaisiin välittömästi täällä kohonneina polttoainehintoina", täsmentää Mäkelä.
Iranissa on käynnissä konservatiivien välinen sisäinen valtataistelu. Mahmud Ahmadinejad voitti presidentinvaalit vuonna 2009, joita on yleisesti pidetty vaalipetoksen keinoin suoritettuna vallankaappauksena. Vaalien jälkeen konservatiivit ovat nitistäneet uudistajat ja vaalien varastamista vastaan protestoineen niin kutsutun vihreän liikkeen. Nyt Ahmadinejadin ja hengellisen johtajan Ali Khamenein välille on puhjennut ristiriitoja. Tilanne on kehittynyt niin pitkälle, että vallankumouskaartilaiset ovat pidättäneet hallituksen äänenkannattajan päätoimittajan ja toimittajia. Pidättäjät olivat uhonneet, että seuraavalla kerralla tullaan ja laitetaan presidentti kahleisiin. Näin vahva konflikti saattaa johtaa jopa vallankaappaukseen.
Saudi-Arabian yhteiskunnallinen tilanne taas on huono, ja maassa on monenlaisia ongelmia: erityisesti nuorten ja naisten suuri työttömyys, köyhyys, asuntopula, kansan vastustama korruptio, rikkaiden ja köyhien välinen valtava kuilu, henkilökohtaisen vapauden puute ja naisten surkea asema. Kansalaisilla ei myöskään ole mitään poliittisia vaikutusmahdollisuuksia. Kuninkaalle kirjeen lähettäneet uudistusten vaatijat ovat olleet vankilassa vuosikausia ilman tutkimuksia ja oikeudenkäyntejä. Mitään yhteiskunnallista uudelleenajattelua ei siis sallita.
Saudi-Arabia tarvinnee siis ulkopuolisen vihollisen ja propagandaa sisäisten ongelmiensa kätkemiseksi ja kansan pitämiseksi kurissa.
Saudi-Arabian ja Iranin tulehtuneiden välien taustalla on arabien ja persialaisten historiallinen, lukuisia eri muotoja saanut ristiriita, johon vaikuttaa myös kahden muslimisuuntauksen, enemmistöä edustavien sunnien ja vähemmistöä edustavien shiiojen välinen 1300-vuotinen konflikti. Erityisesti Saudi-Arabian itäosan shiia-muslimien asema on huono. Avoimessa konfliktitilanteessa heidän asemansa muuttunee entistä kurjemmaksi.
Liisa Liimatainen vietti keväällä 2011 kuusi viikkoa Saudi-Arabiassa. Hänen käydessään pankissa hänelle sanottiin, että Saudi-Arabiassa ei ole mitään ongelmia. Ainut ongelma ovat shiia-muslimit. Saudien näkemyksen mukaan shiiat hädin tuskin ovat islamilaisia, vaan pikemminkin kerettiläisiä. Shiioista on maalattu kuva kauhistuttavana joukkona, joka ei voi synnyttää kuin huonoja asioita.
Iranin tärkein propagandapelote on Hormusin salmen sulkeminen, joka johtaisi niemimaan öljynkuljetusten pysähtymiseen. Sulkemiskeinoina maa voisi käyttää joko tankkereiden upottamista salmeen tai öljynkuljetusten estämistä meritorjuntaohjuksilla. Iran on maailman toiseksi suurin öljyntuottaja Saudi-Arabian jälkeen. Saudit ovat vastanneet uhkauksiin lupaamalla vastaavasti nostaa öljyntuotantoaan.
Propagandaa ja yliarvostusta on puolestaan luulo, että Iran olisi sotilaallisesti vahva, sanoo sotilastutkija Mäkelä. Sen asevoimat eivät vedä vertoja Arabian niemimaan öljyvaltioille, jotka ovat useiden vuosien ajan saaneet tukea Yhdysvalloista. Iranin ydinaseet ja niiden laukaisulavetit ovat vasta kokeiluasteella, eivät operatiivisessa käytössä. Iran voinee kuitenkin luottaa niin kutsuttuun shiia-akseliin, eli Iranista Irakin ja Syyrian kautta Libanoniin ulottuvaan vyöhykkeeseen, jolla sillä on tärkeitä liittolaisia, kuten Hamas ja Hizbollah -järjestöt. Niillä ei varmasti olisi mitään sitä vastaan, että sota leviäisi Israelin rajoille. Tämä on konfliktin pahin skenaario. Ja jos Iran joutuu epätoivoiseen tilanteeseen, seuraukset voivat näkyä paikoissa, joissa niihin ei ole osattu varautua.
"Voi tulla sellaisia vastauksia, joita me emme edes osaa kuvitella", sanoo Liisa Liimatainen.
Israelin ilmavoimapotentiaali ei riitä pitkään sotaan, mutta se pystyy tekemään ensi-iskun Iraniin, ja sen jälkeen koko alue on kriisissä. Jonkinasteinen paralleelisota on jo alkanut, esimerkkinä tapahtuneet ydinaseasiantuntijoiden murhat.
Asiantuntijoiden näkemys on, että Iran pitää saada mukaan alueellista turvallisuusarkkitehtuuria koskevaan suunnitelmaan. Iranille pitäisi myös myöntää, että sillä on tärkeä alueellisen suurvallan asema. Tämä näkemys on hyvin kaukana siitä, mitä mediasta nyt saa lukea.
Rauhanliiton ja Euroopan parlamentin Iran-delegaation puheenjohtaja Tarja Cronberg sanoi Uuden Suomen haastattelussa tammikuun alussa, että Euroopan tulisi hillitä aggressiivisuuttaan Irania kohtaan ja pyrkiä ratkaisemaan länsimaiden sekä Iranin välillä kärjistymässä oleva tilanne neuvottelemalla.
"Kaikki riippuu siitä, mitä EU tekee. Jos EU lähtee sanktioiden tielle, silloin todennäköisyys sotilaallisista toimista on suuri”, Cronberg arvioi.
EU:n olisi mahdollista tehdä uusi avaus tilanteessa, jossa kaikkia osapuolia uhkaa ”nurkkaan ajautuminen”. Toisin sanoen on toimittava, ennen kuin uhittelu puolin ja toisin johtaa tilanteeseen, jossa osalliset voivat säilyttää kasvonsa vain turvautumalla aseisiin.
"Se ei ole Iran, joka aloittaa sotatoimet", Cronberg sanoi Uudelle Suomelle.
Laajan Arabian niemimaan yhteiskunnallinen, hengellinen ja sotilaallinen tilanne on monimutkainen vyyhti. Se koostuu vanhasta arabien ja persialaisten välisestä jännitteestä, sunnien ja shiiojen ristiriidoista, kamppailusta alueen hegemoniasta, tiukoista puheista ja kunniasta, öljystä ja taloudesta, valtioiden sisäisistä ongelmista ja ulkomaiden intresseistä.
Yleinen mediassa ilmenevä asenne on, että monimutkaiset totuudet pitää nähdä mahdollisimman yksinkertaisina, vaikka se ei olisi monimutkaisessa tilanteessa mahdollista. Näin on syntynyt propagandakoneisto, ja totuus jää varjoon. Mutta jos asioista kerrotaan yksinkertaisesti, ei monimutkaisille totuuksille jää tilaa.
"Asioiden yksinkertaistaminen saattaa johtaa hirvittäviin tragedioihin", tiivistää Liisa Liimatainen. "Kukaan järkevästi, rationaalisesti ajatteleva ihminen ei halua aloittaa siellä sotaa, vaan jos se jostain syystä alkaa tai kulminoituu, niin se liittyy sekä ulkoiseen että sisäiseen todella kovaan valtapeliin.
Juttu perustuu Rauhan ja turvallisuuden tutkimusverkosto SaferGlobe Finlandin seminaariin Saudi-Arabian ja Iranin kylmä sota. Luennoitsijana oli toimittaja ja kirjailija Liisa Liimatainen, joka on
julkaissut kaksi tietokirjaa Iranista ja valmistelee nyt teosta Saudi-Arabiasta. Hän on seurannut läheltä erityisesti itäisen Saudi-Arabian shiia-alueiden viime aikaisia väkivaltaisuuksia
viimekeväisen kuuden viikon Saudi-Arabiassa oleskelun lisäksi. Kommentaattorina oli Lähi-idän turvallisuuspolitiikkaan perehtynyt tutkijaupseeri, everstiluutnantti Juha Mäkelä Maanpuolustuskorkeakoulusta.