Kreikka: monesta kriisistä yksi konflikti?

Kreikka keikkuu uutisissa tämän tästä, mutta maan yhteiskunnallisesta tilanteesta puhutaan verrattain vähän. Jos puhumme vain taloudesta, onko olemassa vaara että Kreikka ajautuu konfliktitilanteeseen muun Euroopan huomaamatta? Kreikka-asiantuntijat Björn Forsén ja Erkki Huittinen analysoivat tilannetta Sadankomitean kutsuvieraina ja löysivät monta mahdollista kipinää konfliktille. Opimme myös, että poliittinen apatia ei ole aina pahasta.

Kreikka-aiheisista uutisista ei ole ollut pulaa sitten vuoden 2009, jolloin maan talous ajautui vakavaan kriisiin. Uutisotsikoissa pyörivät lainaehdot, velkapaketit ja finanssikriisit, mutta keskustelu Kreikan yhteiskunnallisesta tilanteesta on suppeampaa. Viime kesän vaalien aiheuttaman kiinnostuspiikin jälkeen on ollut vaikeaa muodostaa kokonaiskuvaa siitä, mitä Kreikalle kuuluu rauhankysymysten näkökulmasta. Sadankomitea päätti ottaa asiasta selvää ja järjesti 6.2.2013 Kreikka-aiheisen illan. Tilaisuudessa kysyttiin, onko maa vaarassa ajautua kohti vakavaa konfliktia, jos yhteiskunnalliseen jakautumiseen ja muihin ongelmiin ei löydy ratkaisua.

Historian yliopistonlehtori ja entinen Suomen Ateenan-instituutin johtaja Björn Forsén nosti esiin historiallisia tekijöitä, jotka lisäävät konfliktin riskiä Kreikassa. Suomen Ateenan suurlähettiläänä vuosina 2007-2011 toimineen Erkki Huittisen analyysissa neljä eri nykykriisiä (fiskaalinen kriisi, rakennekriisi, talouslama ja poliittinen kriisi) muodostivat huolestuttavan matriisin.

Yksi historiallinen tekijä on Kreikan ja Turkin suhde, joka on Forsénin mukaan jopa tietynlainen kreikkalaisen identiteetin rakennuspalikka – kreikkalaiset haluavat usein antaa kuvan, että maat ovat olleet aina sotajalalla. Huonoilla suhteilla on pitkät juuret, ja vanha unelma Konstantinopolin takaisinvalloittamisesta eli pitkään kreikkalaisten mielissä. Kyproksen ratkaisematon kriisi tuo tähän dynamiikkaan omat päivittäiset ilmenemismuotonsa.

Poliittinen jakautuminen on historiallinen tekijä, joka juontaa juurensa vuonna 1949 päättyneeseen sisällissotaan sekä 1960-70-lukujen vaihteessa hallinneen sotilasjuntan aikaan. Forsénin mukaan oikeistolaisen juntan aika oli kova koettelemus etenkin vasemmistolaisille opiskelijoille, ja polarisaatio näkyy edelleen monissa turistille näkymättömissä yksityiskohdissa: pienissäkin kylissä on kaksi kahvilaa, toinen vasemmistolle ja toinen oikeistolle.

Erkki Huittinen kuitenkin totesi, ettei Kreikka ole enää kahden puolueen maa, vaan viime vuosina erityisesti poliittiset ääriliikkeet ovat kasvattaneet suosiotaan nopeaa tahtia. Huittinen kertoi esimerkkinä, että yli puolet poliiseista äänesti viime vaaleissa äärioikeistolaista Kultaista aamunkoittoa, joten poliisilla tuskin on suuria haluja puuttua liikkeen radikaalien harjoittamaan väkivaltaan maahanmuuttajia kohtaan. Monien silmissä Kultainen aamunkoitto on hyväntekijä, sillä se on esimerkiksi jakanut vaalien alla ruokaa köyhille. Vasemmistopuolue Syrizaa Huittinen ei sen sijaan pidä ääriliikkeenä.

Velkaantuminen ja vararikon uhka on yksi merkittävä riski, mutta Björn Forsén toivoi nykytilannetta analysoivien muistavan että Kreikka on joutunut vararikkoon jo viidesti aiemmin. Forsén totesi, että Kreikan valtio ei ole koskaan kyennyt tulemaan toimeen taloudellisesti omillaan, ja lännestä tullut apu on ollut pelastus jo monta kertaa aiemmin.

Kurjan taloustilanteen yhteiskunnallista vaikutusta ei voi kuitenkaan vähätellä: Huittinen muistutti, että Kreikka alkaa lähestyä pistettä, jossa valtion velka on 190 prosenttia bruttokansantuotteesta. Tämä näkyy tavallisen kreikkalaisen elämässä konkreettisena kurjistumisena. Pientä toivoa näkyy siinä, että puheet Kreikan eurosta eroamisesta ovat vähentyneet. Eurokysymys ei kuitenkaan ole kreikkalaisten käsissä, sillä todella harva kreikkalainen kannattaa eroa yhteisvaluutasta.

Poliittinen kulttuuri on myös merkittävä konfliktitekijä. Kreikassa on erittäin heikko keskusvalta: esimerkiksi pienet kylät ovat pitkälti oman toimeentulonsa varassa, eivätkä ne käytännössä saa valtiolta mitään. Miksi kylissä siis haluttaisiin maksaa veroja?

Huittinen lisäsi, että pelkästään omiin etuihin keskittyminen on Kreikassa poliittisesti hyväksyttävämpää kuin Suomessa. Esimerkkinä hän mainitsi hiljattain lakkoilleet metrotyöntekijät, jonka lakon valtio lopetti melko äärimmäisellä tavalla määräämällä heidät nimellisesti armeijan palvelukseen, jolloin vaihtoehtona oli jatkaa töitä tai mennä vankilaan. Lakko toteutettiin tilanteessa, jossa metrotyöntekijän keskipalkka on 2500 euroa, kreikkalaisten keskipalkka noin 1200 euroa ja minimipalkka 550 euroa.

Björn Forsén ja Erkki Huittinen (ensimmäinen ja toinen vasemmalta) alustivat Kreikka-aiheisessa keskustelutilaisuudessa 6.2.2013. Kuva: Touko Sipiläinen

Sekä Forsén että Huittinen olivat erityisen huolissaan väkivallan vakiintuneesta roolista poliittisessa elämässä: esimerkiksi mielenosoitusta saatetaan pitää laimeana ja epäonnistuneena, jos yhtään autoa ei onnistuttu polttamaan.

Illan aikana käyty vilkas keskustelu päättyi kaikesta huolimatta positiivisissa tunnelmissa, sillä harva uskoi Kreikan olevan ainakaan vielä yhteiskunnallisessa sortumispisteessä. Erkki Huittisen mukaan konfliktia hillitseviä tekijöitä ovat ainakin demokratian vahvat juuret Kreikassa sekä yleinen poliittinen apatia: suurin osa kreikkalaisista ei usko että vallankumous toisi maahan parempaa hallintoa. Matala luottamus politiikan muutosvoimaan voi siis jopa rauhoittaa tilannetta. Myös sotilasvallankaappauksen riskiä Huittinen piti pienenä, sillä juntan muisto on kreikkalaisilla tukevasti lähimuistissa.

Kreikan tilanne on kuitenkin hyvä muistutus siitä, että nykypäivänä paras tapa suojautua konflikteilta on yhteiskunnan sisäiseen yhtenäisyyteen panostaminen, ei varustautuminen ulkoista uhkaa vastaan. Nykykonfliktit alkavat lähes aina valtion sisäisistä ristiriidoista, eivätkä Kreikan suuret puolustusmenot ole auttaneet maan lukuisten limittäisten kriisien selvittelyssä.

Sadankomitea järjestää säännöllisesti Maailman konfliktit -iltoja, joissa lähestytään uusia ja vanhoja konflikteja tuoreesta näkökulmasta. Kansainvälisessä Arkadia-kirjakaupassa Helsingissä järjestetty Kreikka-ilta veti lumimyrskystä huolimatta lähes 40 kiinnostunutta keskustelemaan siitä, onko maa ajautumassa konfliktin partaalle. Seuraa tulevia konflikti-iltoja Sadankomitean nettisivuilla! Voit myös lähettää teemaehdotuksia osoitteeseen tapahtumat@sadankomitea.fi.

Kirjoittaja on Sadankomitean tapahtumakoordinaattori