- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Todistajat kuolevat Kosovossa
Kosovossa todistajat ovat vaarassa ennen oikeudenkäyntiä. Todistajien tappaminen on yleistä, sillä kun todistaja kuolee, myös hänen todistuksensa saatetaan hylätä.
Euroopan unioni rakentaa Kosovoon toimivaa oikeusjärjestelmää kouluttamalla maan aloittelevia albaanituomareita, jotka ovat aloittaneet työnsä vasta serbivallan jälkeen. EU:n tuomarit päättävät herkimpien ja vaikeimpien juttujen tuomioista. Nyt projekti on vaarassa päättyä, vaikka apua tarvittaisiin edelleen kipeästi.
Kosovo on tällä hetkellä rauhallinen, mutta menneisyyden konfliktien ja rikosten syyllisiä selvitetään edelleen oikeudessa. Heikko oikeuslaitos ei pysty takaamaan todistajien turvallisuutta, eikä kansa luota tuomioiden puolueettomuuteen. Konflikteja ratkotaan siksi kansanryhmien ja sukujen välillä käyttäen oman käden oikeutta.
Suomalainen tuomari Martti Harsia, 64, aloitti työnsä Kosovossa kolme vuotta sitten. Hän on selvitellyt sotarikosten lisäksi miljoonien eurojen katoamisia sekä verikostoja, jotka ovat kiinteä osa paikallista kulttuuria. Vaikka oikeus tuomitsisi yhden suvun edustajan verikostosta, on kunniakysymys jatkaa kostokierrettä.
”Tuomiota ei pidetä riittävänä, vaan senkin jälkeen on tapettava joku toisesta suvusta”, Harsia kuvailee.
Harsian mukaan todisteita hylätään Kosovossa vetoamalla siihen, ettei puolustus voi kysyä todistajalta kysymyksiä:
”Todistajan kuolema voi siis kaataa koko syytteen, jos kysymyksiä ei ole päästy esittämään.”
Silminnäkijä ei aina riitä tuomioon
Eräässä Harsian oikeusjutussa on todistajana sodassa Kleckan vankileiriä vartioinut Agim Zogaj. Työssään Zogaj piti päiväkirjaa. Hän kirjasi ylös joukkosurmien paikkoja, tekijöitä ja tekotapoja. Jotkut vangit ammuttiin ja toisilta lyötiin viikatteella kaula poikki. Tekijät hän mainitsee nimeltä.
Sodan loputtua Zogaj luovutti päiväkirjansa ja kertoi tapahtumista oikeudelle. Ruumiit löytyivät vartijan osoittamista paikoista, ja vammat vastasivat tarkalleen hänen kertomuksiaan. Zogaj antoi asiasta monta virallista lausuntoa, joita myös syytettyjen avustajat pääsivät kuuntelemaan.
Hiukan ennen oikeudenkäyntiä tämäkin todistaja ”tappoi itsensä”. Syytettyjen lakimiehet järjestivät heti todisteet hylättäväksi. Syyttäjän juttu oli todisteiden puuttuessa sirpaleina, mutta hän valitti asiasta korkeimpaan oikeuteen. Siellä Harsia kollegoineen pyörsi päätöksen enemmistöasemansa turvin.
”Mielestämme syytetyn puolella oli mahdollisuus kysymyksien tekoon ennen todistajan kuolemaa, joten todisteita voi käyttää.”
Ratkaisua odotetaan vuosikausia
Nyt Kleckan vankileirin oikeusjuttu lähtee uudestaan käyntiin Kosovon alimmassa oikeudessa. Harsia arvelee, että jos paikalla sattuu olemaan EU-tuomareita, Zogajin todistus otetaan käyttöön. Ratkaisua ei silti voi pitää itsestään selvänä.
”Varmaankin tämä asia tulee jonakin päivänä korkeimpaan oikeuteen uudestaan. Sitä en tiedä, ketkä ovat silloin tuomareina.”
Tuomioiden puolueettomuutta epäilevät usein niin serbit kuin albaanitkin. Erityisesti serbin ja albaanin välisessä oikeudenkäynnissä serbin on vaikea uskoa reiluun peliin, kun kaikki maan tuomarit ovat albaaneja. Vaikka EU-tuomarien läsnäoloa maassa vieroksutaan, toisinaan heitä jopa pyydetään selvittämään yksittäisiä tapauksia. Ulkopuolisilla tuomareilla ei ole kansanryhmien välisissä kiistoissa omaa etua ajettavana.
Harsian mukaan EU-tuomarit eivät aktiivisesti seuraa niitä oikeudenkäyntejä, joissa eivät itse ole mukana. Hän arvelee kuitenkin, että huoli puolueettomuudesta ei ole aivan tuulesta temmattu.
”Pidän hyvin hyödyllisenä meidän läsnäoloamme. Täällä kansa ei usko tuomioistuimen riippumattomuuteen. He järjestävät isoja mielenosoituksia, aivan kuin kadulla voitaisiin ratkaista kaikki asiat.”
EU aikoo lopettaa aktiivisen osallistumisen Kosovon oikeudessa ensi vuonna. Paikallisen oikeuden käsittelyyn on tulossa elinkauppaa, valtavan mittaluokan korruptiotapauksia ja lisää sotarikoksia. Harsian pesti päättyy jo nyt, vaikka työsarkaa hänen mielestään riittäisi: ”Ihmiset pelkäävät todistaa. Tällaisessa yhteiskunnassa on vaikea järjestää todistajille suojelua.”
EU:n vaikutuksen Harsia uskoo jäävän hyvin pieneksi, jos alueella ollaan näin vähän aikaa: ”Täällä pitäisi olla pahuksen pitkään, jotta lopputulos olisi toimiva oikeus. Ei hetkessä voi vaikuttaa ihmisiin.”