- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Turkin jäsenyys EU:ssa - entä rauha?
Turkin kiistelty jäsenyyshanke junnaa edelleen paikallaan. Pitkittyneet neuvottelut ovat saaneet turkkilaiset nousemaan skeptisenä takajaloilleen ja suuntaamaan katseensa talousmaailmassa laajentuvaan Aasiaan. Mutta miksi?
Monet EU-maiden kansalaiset ovat ottaneet kielteisen kannan laajentumiseen mm. ihmisoikeustilanteen ja nousevien EU-jäsenmaksujen takia. Taannoin vuonna 2010 tehty Eurobarometri-mittaus ilmaisi suomalaisista miltei kolmen neljäsosan vastustavan kyseistä jäsenyyttä. Turkin suuri koko esim. väestön suhteen tuottaisi vaikean tilanteen demokratian toteuttamiseen Euroopan unionin sisällä, sillä maatalousmahti on väkiluvultaan melkein suurempi kuin Saksa. Vaikka näiden kahden valtion väestön suhteen puhutaan vain muutamista miljoonista, tämä antaisi Turkille mahdollisuuden ladella ulkopoliittiset ehdot Euroopan unionin sisällä. Kaiken lisäksi Turkilla on NATO-maiden toiseksi suurimmat sotilaalliset voimavarat heti Yhdysvaltojen jälkeen.
Turkin sisäisessä politiikassa armeija on suuressa roolissa. Tämä näkyy mm. vahvana perustuslain ja yhtenäisyyden suojelijana. Armeija näkee itsensä valtion suurimpana sovittelijana, mutta pitää myös huolen siitä, ettei demokraattisesti valittu hallinto poikkea suunnitelmistaan. Suhde on uniikki maailmanpolitiikassa, ja paljon tiiviimpi kuin esim. eduskunnan ja Suomen Puolustusvoimien välinen suhde. Euroopan unioni on epätoivoisesti yrittänyt vähentää näitä yhteyksiä, mutta paikallinen kansa näkee armeijan edelleen luotetuimpana instituutiona. Osa turkkilaisista ajattelee, että armeija ja valtio ovat erottamattomia.
EU on myös ottanut kantaa Turkin nykyiseen tilanteeseen sananvapauden suhteen. Useat kriittiset ja sisäiseen politiikkaan tyytymättömät taiteilijat ja kirjoittajat ovat saaneet syytteitä maan rikoslaissa ns. ”turkkilaisuuden halventamisesta”. Mahdollinen jäsenyys ei ainakaan kiillottaisi unionin kuvaa kansainvälisen rauhan lähettiläänä.
Huomattavaa on myös käynnissä olevien neuvotteluiden kesto. Jos turkkilaiset olisivat oikeasti halunneet liittyä unioniin, se olisi tapahtunut jo vuosia sitten. Vuonna 2013 tehty Transatlantic Trends -tutkimus osoitti, että noin 60 % Turkin kansasta on ottanut epäsuotuisan asenteen EU:ta kohtaan. Mahdolliset kauppasuhteet ovat edelleen auki, onhan EU Turkin suurin kauppakumppani. Turkki on nimittäin ottanut kaiken irti vuonna 1995 solmitusta tulliliitosta Euroopan unionin ja sen välillä.
Kokonaisuudessaan Euroopan unionin ja Turkin läheneminen nähdään miltei mahdottomana asiana mm. kulttuurierojen ja nykyisen ihmisoikeuksien toteuttamisen suhteen. Ennen liittymistä EU:hun, on Turkilla paljon tehtävää korjatakseen useat epäkohdat.
Kirjoittaja on yhdeksäsluokkalainen, joka suoritti tet-harjoittelunsa Sadankomiteassa syksyllä 2014
Lehden numero:
Banners
