Rypäleaseita käytetään Syyriassa ja Jemenissä

Kirjoittaja:

Rypäleaseet kieltävä Oslon sopimus on laajasti hyväksytty ja rypäleaseet laajasti kielletty, sillä ne aiheuttavat mittavaa haittaa ja vaaraa siviileille. Siitä huolimatta niitä käytetään tällä hetkellä sodankäynnissä todistetusti Syyriassa ja Jemenissä. Syyriassa rypäleaseita ovat käyttäneet sekä maan hallinnon joukot, Venäjä että Daesh (ISIS) ja Jemenissä Saudi-Arabian johtama koalitio. Monet järjestöt ovat vaatineet konfliktien osapuolia lopettamaan niiden käytön.

Syyrian hallinto on käyttänyt erilaisia rypälepommeja jopa satoja kertoja heinäkuusta 2012 lähtien. Syyrian hallinto on käynyt aseellista kamppailua kapinaan nousseita kansalaisiaan vastaan Arabikeväästä 2011 saakka. Venäjä tukee sodassa Syyrian tämänhetkistä hallintoa ja presidentti Bashar al-Assadia, jota länsimaat ovat vaatineet astumaan syrjään ja pitäneet häntä esteenä rauhalle. Syyrian hallintoa on syytetty liiasta voimankäytöstä omia kansalaisiaan vastaan ja esimerkiksi kemiallisten aseiden käytöstä. Hallinnon sanat ja teot ovat räikeässä ristiriidassa keskenään. Marraskuun yhdeksäntenä viime vuonna Syyrian viranomaiset lupasivat olla käyttämättä rypälepommeja mutta samana päivänä rypälepommi osui maansisäisten pakolaisten leirille Younseyehin kylässä lähellä Turkin rajaa.

Syyrian ilmavoimien Suhoi 22 -hävittäjä pommittamassa Maraat al-Numanin kaupunkia marraskuussa 2012. Kuva: Freedom House/Flickr

Daesh on käyttänyt maasta laukaistavia rypäleaseita ainakin kerran todistettavasti Pohjois-Syyriassa kurdien hallitsemalla alueella syksyllä 2014. Iskussa kuoli yksi lapsi ja toinen loukkaantui. On huolestuttavaa, että järjestö, ei valtio, on saanut käsiinsä rypäleaseita ja käyttää niitä. Human Rights Watch (HRW) on kertonut, ettei tiedä, mistä Daesh on saanut käsiinsä nämä aseet.

Venäjä on pommittanut Syyrian hallinnon vastustajia, joihin kuuluvat niin Daesh ja länsimaiden tukemat kapinalliset kuin siviilitkin. Human Rights Watch raportoi joulukuun lopulla, että Venäjän ja Syyrian yhteisessä rypälepommihyökkäyksessä 30.9. kuoli 35 siviiliä, mukaan lukien 17 lasta. Lisäksi monia loukkaantui. Sittemmin ne ovat käyttäneet rypälepommeja Syyriassa ainakin 20 kertaa. Joulukuussa iskujen kohteena oli Douman lähiö Damaskoksessa, missä iskut osuivat kouluun ja tappoivat sekä lapsia että opettajia. Venäjän liityttyä sotatoimiin alueella myös humanitaarinen tilanne on romahtanut.

Jemenissä Saudi-Arabian johtama koalitio on käyttänyt rypäleaseita pääkaupunki Sanaan lähistöllä. HRW:llä on todistusaineistoa ainakin kahdesta 6. tammikuuta tapahtuneesta iskusta. Rypäleaseet aiheuttavat valtavia tuhoja siviiliväestön keskuudessa tiiviisti asutulla alueella ja on sotarikos tietoisesti tähdätä siviiliväestöön. Saudi-Arabia alkoi pommittaa Jemenin shiialaisia huthikapinallisia maaliskuussa 2015. Aseellisen konfliktin yltyessä humanitaarinen tilanne maassa on huonontunut rajusti ja viimeisimpien tietojen mukaan jopa puolet jemeniläisistä kärsii ruokapulasta. Tuoreen YK-raportin mukaan Saudi-Arabia on tähdännyt systemaattisesti siviilikohteisiin. Saudi-Arabiaa ovat tukeneet esimerkiksi Yhdysvallat, Britannia ja Ranska, jotka myyvät sille aseita. HRW:n mukaan sen käyttämät rypäleaseet ovat pääasiassa yhdysvaltalaisvalmisteisia.

Rypäleaseet ovat rypäs kymmeniä tai satoja pienempiä pommeja, jotka ammutaan raketilla tai tykillä tai pudotetaan ilmasta. Rypeleaseita on vaikeaa tähdätä tiettyyn kohteeseen. Pommit leviävät laajalle alueelle eivätkä kaikki räjähdä heti. Maastossa olevat suutarit aiheuttavat vaaraa siviiliväestölle, koska ne saattavat tappaa tai vammauttaa pitkän aikaa aseellisen konfliktin päättymisen jälkeen, ja esimerkiksi viljelyspelloille levitessään estävät ihmisiä viljelemästä maata.

Geneven sopimuksen ja sen lisäpöytäkirjojen mukaan sodan oikeussäännöt kieltävät sodankäyntitavat, jotka aiheuttavat vakavia tai pitkäaikaisia vahinkoja ympäristölle. Punaisen ristin mukaan sota-ajan räjähteet ovat usein este kestävän rauhan rakentamiselle ja taloudelliselle ja sosiaaliselle kehitykselle. Rypäleaseet ovat siis aina humanitäärisen oikeuden vastaisia, sillä ne aiheuttavat tarpeetonta ja erottelematonta tuhoa. Kansainvälinen humanitaarinen laki velvoittaa kohdistamaan iskut sotilaskohteisiin.

Rypäleaseet on kielletty kansainvälisellä sopimuksella, Oslon sopimuksella, The Convention on Cluster Munitions (CCM) vuonna 2008. Sopimus kieltää kaikissa olosuhteissa aseiden käytön, kehittämisen, valmistamisen, varastoimisen, säilyttämisen, hankkimisen ja siirtämisen ja toisaalta velvoittaa auttamaan niiden tuhoamisessa ja raivaamisessa. Sopimuksen on allekirjoittanut 118 valtiota ja ratifioinut näistä 98. Syyria, Saudi-Arabia, Jemen, Venäjä, Yhdysvallat tai Suomi eivät kuulu näiden sopimusvaltioiden joukkoon. Venäjä, Yhdysvallat ja Lähi-idän maista Israel ovat suuria rypälepommien valmistajia. Kansainvälisen järjestöjen yhteenliittymän Cluster Munition Coalitionin mukaan rypäleaseita ovat käyttäneet yli 20 valtiota konflikteissa yli 35 maan alueella.

Suomessa rauhanjärjestöt Sadankomitea ja Rauhanliitto sekä muun muassa Punainen Risti ja Psykologien sosiaalinen vastuu kampanjoivat rypäleaseiden kiellon puolesta erityisesti niiden siviileille aiheuttaman kärsimyksen vuoksi. Monet poliitikot sen sijaan ovat esittäneet, että rypäleaseilla voisi korvata maamiinat, jotka kieltävään sopimukseen Suomi liittyi viimeisenä EU-maana vuonna 2012. YK:n yleiskokous hyväksyi viime joulukuussa ensimmäisen rypäleaseet tuomitsevan, ei sitovan päätöslauselman. Suomi pidättäytyi äänestämästä. Suomi on kuitenkin tuominnut rypäleaseiden käytön Syyriassa vuonna 2013. Rauhanjärjestöt vaativat Suomea liittymään pikaisesti kansainväliseen rypäleaseet kieltävään sopimukseen.

Lehden numero: