Rauhanliike kävi Brysselissä

Kirjoittaja:

Suomalainen rauhanliike on kuluneena vuotena muistellut satavuotista olemassaoloaan juhlin ja seminaarein. Juhlavuoden ohjelmaan kuului lokakuun puolivälissä myös opinto- ja vuorovaikutusmatka Brysseliin Euroopan unionin vieraana. EU:n komissio oli juhlavuoden merkeissä esittänyt kutsun kaksikymmentähenkiselle ryhmälle.

Suomi on ollut Euroopan unionin jäsen jo kaksitoista vuotta. Sinä aikana unioni on luonnollisesti tullut kansalle paljon tutummaksi kuin se oli sitä ennen. Paljon on kuitenkin edelleen hämmennystä etenkin sen suhteen, minkälainen on EU:n hallinto- ja päätöksentekojärjestelmä.

Vaikka yleiskuva hallitusten edustajista koostuvan EU:n neuvoston, europarlamentin ja komission välisistä suhteista onkin ehkä useimmille selvä, järjestelmän yksityiskohdissa ja käytännön toiminnassa on paljon hämärää. Tässä suhteessa opintomatkalaisten yhteinen toteamus matkan jälkeen taisi olla, että ennen matkaa olimme hämmentyneitä ja matkan jälkeen olemme sitä edelleen, mutta nyt uudella, korkeammalla tasolla.

Euroopan unionia ei tietenkään perustettu Suomen liittymisvuonna 1995, vaan neljä vuosikymmentä aikaisemmin Euroopan yhteisöjen (EY) nimellä. Viimeisten parinkymmenen vuoden aikana unioinin kehitys on ollut erittäin nopeaa. Ei siis ihme, ettei suuri yleisö ole pysynyt muutosten vauhdissa mukana.

EU oli pitkään ensisijaisesti ja korostuneesti tulliliitto. Yhteismarkkinat, joilla vallitsee ns. neljä vapautta - eli pääoman, ihmisten, tavaroiden ja palvelusten vapaa liikkuvuus - perustettiin vasta 90-luvulla. Sen jälkeen unionista on alettu rakentaa myös poliittista liittoa.

EU:ta on paljon kirottu. Se on nähty osana kapitalistista globalisaatiota ja uusliberalistista projektia, joka uhkaa työpaikkoja ja hyvinvointiyhteiskunnan rahoitusta. Toisaalta juuri yhteismarkkinat on nähty myös talouspoliittisena pelastajana, joka on taannut yritysten toimintamahdollisuudet kehittyvän teknologian ja muuttuvien maailmanmarkkinoiden luomassa tilanteessa. Yhä yleisemmin nähdäänkin, että taloudella on tietty kehityslogiikka, joka perustuu viime kädessä kehittyvän teknologian ja innovaatioiden aikaansaamaan tuottavuuden räjähdysmäiseen lisääntymiseen. Talous kulkee edellä, politiika tulee perässä.

Suuri kysymys tällä hetkellä on, minkälaisen poliittisen kehityssuunnan Euroopan unioni omaksuu. Tämä koskee unionia sisäisesti. Puhutaan Euroopan sosiaalisen mallin rakentamisesta. Mutta se koskee myös unionin ulkosuhteita. Minkälaista roolia politisoituva Euroopan unioni tulee pelaamaan laajemmassa kansainvälisessä politiikassa. Puheet ja pelot protektionistisen Euroopan linnoituksen - Fortress Europe - rakentamisesta ovat vähitellen vaienneet, mutta monet kysymykset EU:n kansainväliseen ja globaaliin rooliin liittyen ovat auki.

Rauhanjärjestöjen opintomatkalaisten ohjelma oli suunniteltu siten, että päähuomio kohdistettiin EU:n yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan (CFSP). Sen osana matkalaisten mielenkiinto kohdistui erityisesti EU:n siviilikriisinhallintavalmiuksien kehittymiseen. Matkalaiset saivat tilaisuuden pohtia perusteellisesti myös EU:n laajenemisstrategiaa turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Ohjelmaan sisältyi luonnollisesti yleisesityksiä EU:n rakenteista ja niiden kehityksestä - myös tulevasta kehityksestä tekeillään olevan uudistussopimuksen valossa. Tärkeitä aihealueita oli kuitenkin pitänyt jättää rajoitetun ajan vuoksi ohjelman ulkopuolelle. Esimerkiksi EU:n rooli kehitysyhteistyössä on erittäin oleellinen myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta.

Ohjelmaan oli sisällytetty yhden rauhanliikkeen näkökulmasta tärkeän lobbyorganisaation toiminnan esittely. Kysymyksessä oli suomalaisen KATU:n eurooppalainen kattojärjestö EPLO (European Peacebuilding Liaison Office). Tehokkaiden ja asiantuntevien kansainvälisten kansalaisjärjestöjen lobbaustoiminnasta Brysselissä keskusteltiin muutenkin paljon. Matkalaiset saattoivat mielihyvällä panna merkille, että EU:n virallinen koneisto on aktiivisessa vuorovaikutuksessa näiden kansalaisyhteiskuntaa edustavien lobbien kanssa.

Lehden numero: