- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhanliiton kunniajäsen kuollut
Rauhanliiton kunniajäsen ja pitkäaikainen rauhanaktiivi Olga Pekurinen nukkui pois 2. elokuuta 2008. 8. maaliskuuta 1911 syntynyt Pekurinen ei veljensä Arndt Pekurisen lailla hyväksynyt väkivaltaa.
kuva: Rauhanliiton arkisto
Olga Pekurisen jäsenyys Rauhanliitossa ja sitoutuminen rauhanaatteeseen oli hänen omaansa, vaikka varmaankin hänen veljensä Arndt Pekurisen kohtalo vahvisti vakaumusta. Veli ammuttiin aseistakieltäytyjänä omien toimesta rintamalla pitkän tuomiokierteen jälkeen.
Usea meistä Olgaa nuoremmista rauhanaktiiveista kuulivat hänen luonaan käydessään vanhoista ajoista. Selasimme hänen kuva- ja lehtileikearkistoaan, johon Arndtin elämänvaiheet on kirjattu senaikaisten uutisten kautta: Arndtin vankilakierteestä hänen yhä uudestaan kieltäytyessä aseista, aseistakieltäytymislain eli niin kutsutun ”Lex Pekurisen” aikaansaamisesta ja lopulta surullisesta teloituksesta rintamalla veljen edelleen pidettyä kiinni vakaumuksestaan. Olga lahjoitti albuminsa kopiot Rauhanasemalle seuraavien sukupolvien käyttöön. Olga Pekurisessa oli vankkaa sitoutumista ja periaatteellisuutta – vaikkakin ehkä hieman vähemmän julkisessa tai "pehmeämmässä" muodossa kun veljensä kohdalla.
Pekurisen nimi on osa suomalaisen rauhanliikkeen historiaa. Pari vuotta sitten adressin avulla onnistuttiin saada aikaiseksi Arndt Pekuriselle omistettu puisto Helsinkiin, Rauhanaseman nurkille Pasilaan. Puisto ja sen symboloima julkinen tunnustus ilahdutti Olga Pekurista kovin. Olga oli tuolloin jo yli 95-vuotias. Hänen hauras olemuksensa muistutti puiston vihkimistilaisuudessa rauhantyön pitkästä historiallisesta kaaresta – että rauhantyötä ei tehdä yhden elämän eikä vain nuoruuden aktiivivuosina. Rauhantyö on sukupolvien työtä, jossa mukaan tullaan usein nuorempana, mutta sitoutuminen kestää koko ihmisiän. Olgalle vakaumus tarkoitti elämänpituista työtä rauhan puolesta.