- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhanjärjestöjen tuki ydinaseiden laukaisukynnyksen nostamiselle
Rauhanjärjestöt tukevat USA:n presidentin Barack Obaman vaalikampanjan aikaista sitoumusta aloittaa neuvottelut Venäjän kanssa välittömässä laukaisuvalmiudessa olevista ydinaseista mitä pikimmin.
Rauhanjärjestöt haluavat tukea Barack Obaman vaalikampanjan sitoumusta, jotta USA aloittaisi pikaisesti neuvottelut Venäjän kanssa välittömässä laukaisuvalmiudessa olevista ydinaseista. Järjestöjen joulukuussa 2008 tekemään julkilausumaan yhtyvät muun muassa IPB (Rauhanliiton ja Sadankomitean kattojärjestö), Abolition 2000 -verkosto, Ison-Britannian CND, tutkijayhteisö BASIC (British-American Security Council) sekä YK:n rauhanlähettiläskaupunkien järjestö.
Venäjältä ei olla vielä kuultu vastaavaa aloitetta. Presidentti Medvedevin uhkaus uusien ohjusten sijoittamisesta Kaliningradiin vastatoimena USA:n Tsekkiin ja Puolaan suunnittelemille torjuntaohjuksille ja tutka-asemalle onnistuttiin ajoittamaan samalle päivälle, jolloin Obaman voitto julistettiin.
YK:n yleiskokouksessa on äänestetty joka syksy päätöslauselmasta, joka vaatii ydinasevaltoja poistamaan aseensa välittömästä laukaisuvalmiudesta. Vuonna 2008 sitä puolsi 134 valtiota (myös Suomi). Lauselmaa vastustivat ainoastaan USA, Iso-Britannia ja Ranska, jotka eivät antaneet äänestysselitystä. Päätöslauselmaa kannattivat myös keskinäisessä kilpavarustelukierteessä olevat Intia ja Pakistan. Äänestyksestä pidättäytyivät selityksittä Venäjä ja Kiina sekä kaksi kolmasosaa Nato-maista.
Obaman esitykselle on ounasteltu kurjaa kohtaloa. USA:n asevoimat nujersi presidentti Clintonin vastaavan aloitteen 1994, ja tuolloin maailmanpolitiikan tilanne oli paljon valoisampi. Clintonille todistettiin tuolloin, että mittava määrä aseita oli pidettävä laukaisuvalmiudessa, koska niin toimi myös ainoa kuviteltavissa oleva, mutta hyvin arvaamaton vastustaja Venäjä. Samaa perua ovat Euroopan Nato-maihin jääneet USA:n taktiset ydinaseet.
Aseiden käyttödoktriini uusittava
Obaman kaudella on myös uusittava vuodelta 2002 peräisin oleva aseiden käyttödoktriini NPR. Se valmistuu aikaisintaan syksyllä. Ensikosketukset on myös otettu ainoan USA:n ja Venäjän välisen ydinasesopimuksen START:in uudistamiseksi tai jatkamiseksi – sopimus umpeutuu joulukuun alussa 2009..
Obamalta odotetaan toimia ennenkaikkea ydinaseiden leviämisen estämiseksi. USA ei ole vieläkään ratifioinut esimerkiksi täydellistä ydinkoekieltosopimusta (CTBT), joka olisi odotettu askel kohti monenkeskistä aseriisuntapolitiikkaa.