- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Afrikasta ydinaseeton vyöhyke - koko eteläinen pallonpuolisko on nyt ydinaseeton
Maailman eteläinen pallonpuolisko on nyt ydinaseeton. Nyt vuorossa on Afrikka, jonka valtiot siirtävät ydinaseiden kehittämisen, rakentamisen, hankkimisen ja hallussapidon kieltävää sopimusta lainsäädäntöönsä. Afrikan maista ainakin Egyptiä pidetään valtiona, joka halutessaan voisi kehittää ydinaseen.
Sopimus Afrikan mantereen ydinaseettomuudesta astui voimaan heinäkuun puolivälissä. Etelä-Afrikassa sijaistevan Pelindaban ydintutkimuslaitoksen mukaan nimetty sopimus laadittiin jo 13 vuotta sitten, mutta sen ratifiointi Afrikan maissa pysähtyi kansainvälisen aseriisuntapolitiikan jähmettymiseen 1990-luvun puolivälissä.
Sopimus kieltää ydinaseiden kehittämisen ja rakentamisen sekä niiden hankkimisen ja hallussapidon koko Afrikan mantereella ja sen lähisaarilla. Sopimus edellyttää vähintään 28 valtion parlamentin vahvistusta. Burundi ratifioi sopimuksen 15.7. Ratifiointi on yhä kesken 24.ssä sopimukseen liittyneessä maassa.
Afrikan maista ainoastaan Etelä-Afrikka on kehittänyt ydinaseen apartheid-hallinnon aikana. 1990-luvun alussa määräsi hieman ennen vallanvaihtoa tiettävästi kuusi fissiopommia purettaviksi. Räjähteiden ja sytyttimien kohtalosta ei ole luotettavaa tietoa.
Pelindaban sopimus suosii siviililuonteista ydinenergiaa "soveltaen tiukkoja proliferaationtorjuntamenetelmiä". Ranska, Iso-Britannia ja Kiina ovat luvanneet kunnioittaa sopimusvaltioiden statusta. USA ja Venäjä eivät ole tällaista sitoumusta antaneet.
Sopimus on vuoden toinen vyöhykesopimus. Maaliskuussa tuli voimaan Keski-Aasian ydinaseeton vyöhyke, joka kattaa Kazakstanin sekä neljä muuta valtiota.
FAKTA: ydinaseettomien vyöhykkeiden määrä kasvaa
Ensimmäinen ydinaseeton vyöhyke oli Etelänapamanner (1961). Lähes koko eteläisen pallonpuoliskon kattaa nyt ydinaseet kieltävä sopimusverkosto: Pelindaban sopimus (2009), Latinalaisen amerikan ydinaseettoman vyöhykkeen (Tlatelolcon) sopimus (1969) sekä eteläisen Tyynen meren maiden Rarotongan sopimus (1986) ja sitä täydentävä Bangkokin/Asean- sopimus (1995).
Avoimia merialueita ja niiden ilmatilaa ei ole voitu sisällyttää kieltosopimuksiin. Aseita on myös ulkopuolisten maiden hallussa olevilla saarilla kuten keskellä Intian valtamerta sijaitsevalla Diego Garcialla. Saarella sijaitsee merkittävä USA:n tukikohta.
Maaliskuussa voimaan tullut Keski-Aasian vyöhykesopimus kattaa läntistä Eurooppaa laajemman alueen: Kazahstanin, Kisrgisian, Tadzikistanin, Turkmenistanin ja Uzbekistanin. Lisäksi Mongolia julistautui Neuvostoliiton hajottua 1992 ydinaseettomaksi.
Keski-Aasian sopimus edellyttää muista poiketen jäsenmaiden liittyvän myös täydelliseen ydinkoekieltosopimukseen (CTBT) sekä sallivan YK:n atomienergiajärjestön IAEA:n yllätystarkastukset laitoksissaan.