- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Sadankomitean perustamisesta 50 vuotta
Sadankomitean uudeksi puheenjohtajaksi valittu Ville Hulkkonen pääsee luotsaamaan rauhanjärjestöä sen juhlavuotena. Sankaria aiotaan muistaa muun muassa kirjalla ja juhlaseminaarilla.
”Sadankomitea perustettiin 60-luvulla, ja sillä on vahva perintö. Järjestön alkuvuosilta on edelleen aktiiveja mukana toiminnassa. Mutta 2010-luvun Sadankomitea katsoo myös eteenpäin. Toimintamme perustuu tämän päivän rauhankysymysten käsittelyyn,” Hulkkonen sanoo.
Aktiivijäsenien laaja ikähaarukka on yksi Sadankomitean vahvuuksista. Toinen on vankka asiantuntemus. Hulkkonen on itse suorittanut siviilipalveluksen. Hän kertoo, että rauhanideologia veti hänet mukaan Sadankomitean toimintaan.
”Minua viehättää järjestössä asiantuntemuksen ja toiminnan yhdistyminen.”
Hulkkonen pitää yhtenä Sadankomitean suurista viimeaikaisista saavutuksista sitä, että Suomi viimein allekirjoitti Ottawan miinankieltospoimuksen vuonna 2011. Myös puolustusvoimauudistus näyttää osittain edenneen järjestön asettamia askelmerkkejä pitkin.
”Nyt ollaan lakkauttamassa varuskuntia, joiden lakkauttamista Sadankomiteakin on esittänyt. Mutta kenties tämä on sattumaa.”
Sadankomitean 50-vuotisjuhlallisuudet alkavat 6. huhtikuuta pidettävällä taidehuutokaupalla, jonka tuotto käytetään Sadankomitean työhön. Huutokauppa ja kakkukahvit järjestetään Helsingissä ravintola Milenkassa (Haapaniemenkatu 3-5) klo 15. Samana iltana pidetään Juhlapax-klubi Cafe Mascotissa (Neljäs linja 2) klo 21.
Huutokaupattaviin teoksiin, joita voi huutaa myös ennakkoon, voi tutustua etukäteen 25.3 alkaen osoitteessa http://sadankomiteahuutokauppa.blogspot.fi/
Kaupan on ainakin Inari Krohnin, Marjatta Hanhijoen ja Anssi Kasitonnin teoksia. Juhlavuotta jatketaan syksyllä elokuvafestivaaleilla, seminaarilla ja Johanna Sumuvuoren toimittamalla Sadankomitean historiikilla.
Sota alkaa, kun sanat loppuvat. Hulkkonen uskoo, että sotaan ajaudutaan silloin, kun keskustelu ja politiikka ovat täydellisesti epäonnistuneet. Myös Suomessa tulisi käydä avointa keskustelua, vaikeistakin asioista.
”Täällä on vaikeaa puhua kriittisesti puolustusvoimista ja yleisestä asevelvollisuudesta. Meidän kansalliseen kulttuuriimme kuuluu, että puolustusvoimista ei kysellä eikä puolustuspolitiikkaamme kyseenalaisteta. Uskoisin, että tämä johtuu osittain toisen maailmansodan jättämistä käsittelemättömistä traumoista”, Hulkkonen sanoo.
Puhumattomuuden vuoksi puolustuspolitiikka on salamyhkäistä ja sitä tehdään kabineteissa, kansalta piilossa. Esimerkiksi puolustusvoimien tasokorotettuja määrärahoja ei käsitellä normaalisti siten, että eduskunta pääsisi niitä kommentoimaan.
”Olisi erittäin tärkeää avata puolustuspoliittista keskustelua ja ymmärtää, että se on arvopohjainen ja normaali politiikan lohko siinä missä muutkin. Päätöksien taustalla vaikuttavat erilaiset ideologiat, kuten muussakin politiikassa. Tämä pitäisi tuoda rehellisesti esille.”
Puolustuspolitiikan tuominen laajempaan keskusteluun onkin yksi Sadankomitean keskeisistä päämääristä. Sadankomitea on asiantuntijajärjestö, joka ei ole sitoutunut perinteiseen puoluepolitiikkaan. Nykyisen hallituskokoonpanon aikana keskustelun avaaminen eduskunnassa olisikin hankalaa, sillä oppositiossa istuvat kaikkein perinteisimmän puolustuspolitiikan kannattajat.
Hulkkosen mielestä suomalaisten suhde venäläisiin ei ole vieläkään normalisoitunut. Venäläisiä pidetään joko uhkana, tai sitten heistä halutaan hyötyä, esimerkiksi taloudellisesti. Venäjä-puhetta pitää osittain yllä media. Venäjän pelko on myös se syy, miksi koko maan puolustus ja yleinen asevelvollisuus ovat edelleen suomalaisille tabuja.
”Toivoisin, että suomalaiset muodostaisivat enemmän aitoja ystävyyssuhteita venäläisiin. Tähän voisivat auttaa esimerkiksi ruohonjuuritason keskustelunavaukset, ja ihan tavallisten kansalaisten välinen vuorovaikutus.”
Aitoa keskustelua ei tapahdu välttämättä edes maiden välisissä neuvotteluissa. Poliitikkojen puheissa on usein myös poliittisia taka-ajatuksia. Hulkkosen mielestä valitettavan usein käy niin, että valtionpäämiehet eivät todellisuudessa keskustele keskenään. Heidän sanansa on tarkoitettu oman maan kansalaisille, tuleville äänestäjille.
”Toisaalta näen maailmanpolitiikassa myös toivoa. Esimerkiksi suursodat ovat vähentyneet. Ehkä se johtuu siitä, että tunnemme toisemme tällä maapallolla nykyään vähän paremmin kuin ennen”, Hulkkonen sanoo.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
