- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Yhteiskunnan eriarvoistuminen itsenäisyyspäivän protestoinnin taustalla
Poliisin mukaan tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanoton aikana Tampere-talon edustalla mellasti rosvojoukko. Tutkijat, arkkipiispa ja presidentti Tarja Halonen näkevät protestoinnin taustalla merkkejä yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
Pitkähkön tauon jälkeen tasavallan presidentin itsenäisyyspäivän vastaanottoa protestoitiin. Presidentinlinnan remontin vuoksi Tampere-talolla järjestettyä tilaisuutta vastusti noin parisataapäinen mielenosoittajien joukko.
Kiakkovieraiksi itsensä nimenneet mielenosoittajat pyrkivät poliisin mukaan tunkeutumaan Tampere-taloon. Paikalla olleet joukkojenhallintaan erikoistuneet poliisit kuitenkin pysäyttivät mielenosoittajat muun muassa patukoita ja pippurisumutteita käyttäen.
Mielenosoittajien ja poliisin yhteenotossa Tampere-talon edessä sekä sen jälkeen kaupungin keskustassa pidätettiin 28 henkilöä. Poliisin mukaan helsinkiläisten ja tamperelaisten anarkistihenkisten aktivistien organisoimissa tapahtumissa kyse oli häiriön aiheuttamisesta, ei mielenosoituksesta.
"Kysymyshän ei ollut mielenosoituksesta, vaan kysymyksessä oli rosvojoukko, joka oli varta vasten kokoontunut tänne häiriköimään ja oli varustautunut väkivaltaan ja väkivallantekoa varten sopivilla varusteilla", totesi sisä-Suomen poliisipäällikkö Markku Luoma poliisin itsenäisyyspäivän jälkeisessä tiedotustilaisuudessa.
Poliisin luonnehdinta kiakkovieras-tapahtumasta on mielenkiintoinen, mikäli sitä vertaa mielenosoittajien omiin kommentteihin mediassa tai rikosnimikkeisiin, joihin pidätettyjen epäiltiin syyllistyneen.
Helsingin Sanomien haastatteleman Paten mukaan mielenosoittamiseen oli kaksi syytä: "saa juoda viinaa ja kuittailla poliisille".
"Koko meidän valtiojärjestelmämme on viallinen, ja se tulee ajaa alas. Oikeastaan tähän itsenäisyyspäivän vastaanottoon kulminoituvat monet sorron muodot, mitkä täällä meidän yhteiskunnassamme ovat vallallaan tällä hetkellä", tiivisti anarkistiksi esittäytynyt mies aikeensa Yle Uutisille ennen mielenosoitusta.
Protestoijille ymmärrystä tamperelaiselta yleisöltä
Poliisin mukaan pidätykset johtuivat virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta, pahoinpitelystä, vahingonteosta ja niskoittelusta poliisia vastaan. Näiden lisäksi selvitettiin, olivatko pidätetyt syyllistyneet julkiseen kehottamiseen rikokseen, laittomaan naamioitumiseen, eläinsuojelurikokseen ja toisen vahingoittamiseen soveltuvan esineen tai aineen hallussapitoon.
Kun vertaa kiakkovieraiden omia kommentteja ja poliisin rikosnimikelistoja, luonnehdinta rosvojoukosta tuntuu yliampuvalta tai suureelliselta, kuten Helsingin Sanomien kotimaantoimittaja Janne Toivonen totesi Tampereen tapahtumista artikkelissaan.
Toivosen mukaan kiakkovieraat oli sekalainen seurakunta, jota yhdisti löyhä eliitinvastaisuus. Hänen mukaansa pääosa oli parikymppisiä, joista osa oli anarkisteja, osa ei, mutta mukana oli myös paljon nuoria naisia ja useita yli viisikymppisiä. Varsinaisia mellakoijia Toivosen mukaan oli vain murto-osa osallistujista.
Toivonen kertoo myös yllättyneensä siitä, että kaikki hänen haastattelemansa itsenäisyyspäiväjuhlien seuraajista ymmärsivät myös mielenosoittajiakin, vaikka haastattelujen aikana aidat ryskyivät, kun poliisi ja protestoijat ottivat yhteen.
Eriarvoistumisesta paljon merkkejä
Poliisin kommentointi Tampere-talon tapahtumista osoittaa, ettei poliisi ilmeisestikään ole ymmärtänyt kiakkovieraiden toiminnan taustoja. Sen sijaan tutkijoiden mukaan Tampereen tapahtumat olivat odotettavissa ja niiden taustalla on yhteiskunnallista kärjistymistä.
"Koko syksy on puhuttu hallituksen rakennepaketista ja siitä, mistä leikataan ja miten paljon. Ei ole yllättävää, että nyt tapahtui tällainen aika klassinen luokkataisteluun viittaava välikohtaus", totesi Helsingin yliopiston demokratian tutkija Veikko Eranti Helsingin Sanomissa.
Erannin mukaan kiakkovieraat halusivat myös näyttää, ettei tasavallan presidentti Sauli Niinistön vaalitunnus "Vastakkainasettelun aika on ohi" pidä paikkaansa.
TV 1:n Ykkösaamussa arkkipiispa Kari Mäkinen totesi, että itsenäisyyspäivän mielenosoituksiin osallistuneiden viesti jäi hänelle epäselväksi. Hän kuitenkin korosti, että esimerkiksi kirkon diakoniatyön kautta tulee viestejä yhteiskunnan eriarvoistumisesta.
"Ihmisillä on paha olla. Meillä on tapahtumassa pitkän ajan kehitys, jossa osalla menee tavattoman hyvin – olemme talousvaikeuksista huolimatta tavattoman vauras kansakunta ja elämme tavattoman hyvin – ja samanaikaisesti on tullut ikään kuin hyväksytyksi, että osa ihmisistä on pysyvästi jäämässä sivuun", totesi Mäkinen.
Yle Radio 1:n Ykkösaamussa vieraillut presidentti Tarja Halonen piti myös yhteiskunnallista eriarvoisuutta yhtenä syynä Tampereen tapahtumille. Hänen mukaansa esimerkiksi keskustelu suurista palkkaeroista ja verotuksen epäkohdista tulisi ottaa vakavasti. Halonen korosti myös yhteiskunnan turvaverkkojen tarpeellisuutta.
Tarja Halonen puhumassa globaalista kestävyydestä. Kuva: Sergio Greif/Stockholm Environment Institute (SEI)
"Pitäisi olla tietynasteinen olettama, että jos opiskelee, jos tekee työtä, jos hoitaa omat asiansa, yhteiskunnan tulee auttaa sitten kun tulee odottamattomia vaikeuksia, koska niitähän on", Halonen totesi.
Väkivaltaiseen anarkismiin, joka on noussut esille itsenäisyyspäivän tapahtumissa, Halonen suhtautui kielteisesti ja muistutti, että se on todettu vahingolliseksi ja päämääriensä kannalta tehottomaksi.