- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Historioitsijat rauhaa rakentamassa
”Historialliset myytit menestyvät tietämättömyydessä. Tietämättömyys mahdollistaa väärinkäytön ja väärinkäyttö ruokkii konflikteja. Historiallisia myyttejä käytetään synnyttämään ja ylläpitämään viholliskuvia ja oikeuttamaan hyökkäyksellistä politiikkaa.”
Erkki Tuomioja, Historioitsijat ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja blogissaan 19.6.2015
Historiatiedolla on valtava potentiaali konfliktien lietsomisessa ja lievittämisessä. Käsityksemme menneisyydestä muovaamat ymmärrystämme maailmasta ja itsestämme. Historiaa puolestaan tulkitsemme nykyhetkestä käsin, oman elämämme ja kokemuksiemme näkökulmasta.
Pahimmillaan historiaa käytetään väkivallan oikeuttamiseen ja vastakkainasettelujen vahvistamiseen. Yksipuolisilla, jopa valheellisilla tarinoilla menneisyydestä on ollut olennainen rooli esimerkiksi kaikissa kansanmurhissa.
Parhaimmillaan historiaa hyödynnetään erimielisyyksien ratkaisemisessa ja oikeudenmukaisemman maailman rakentamisessa. Ammatti- ja amatöörihistorioitsijat ovat perehtyneet menneisyyden tapahtumiin ja ilmiöihin ja pyrkineet purkamaan mustavalkoisia syyllinen–uhri-kahtiajakoja. Suomen sisällissodan historiankirjoituksen muutokset ovat yksi esimerkki tästä. Lisäksi vaiettujen ja unohdettujen historioiden esiintuominen on voimaannuttanut sorrettuja ja vähemmistöryhmiä. Yhdenvertaisuutta edistävät osaltaan vaikkapa sellaiset tutkimusalat kuin vammais-, LGTB- ja pakolaisuuden historia.
Historioitsijat ja muut tutkijat ovat jo pitkään tiedostaneet historiatiedon merkityksen konflikteissa. Historiaan ja konflikteissa vaikuttaviin historiakäsityksiin ovat paneutuneet myös niin rauhanvälittäjät kuin konfliktianalyytikotkin, ja yksittäiset ammattihistorioitsijat ovat tukeneet rauhanrakennustyötä. Ammattikunnalla ei ole kuitenkaan ollut laajalle levinneitä organisaatioita tai käytäntöjä, joiden kautta tarjota asiantuntemustaan rauhantyöhön
Historioitsijat ilman rajoja
Historioitsijat ilman rajoja Suomessa ry perustettiin kesäkuussa 2015 edistämään historioitsijoiden osallistumista rauhanrakennukseen. Yhdistys pyrkii myös kehittämään historiatietoisuutta ja siihen liittyvää keskustelua. Tätä varten se tahtoo parantaa historiantutkimuksen edellytyksiä ja lisätä mahdollisuuksia rakentavaan dialogiin erimielisten historioitsijoiden kesken.
Tällä hetkellä yhdistys toimii vain Suomessa, mutta sen tavoitteena on verkostoitua kansainvälisesti rauhanvälityksestä ja -rakennuksesta kiinnostuneiden historioitsijoiden kanssa. Ajatuksena on, että kuten Lääkärit ja Toimittajat ilman rajoja, myös Historioitsijat ilman rajoja muodostaisi tulevaisuudessa verkoston, johon kuuluvat tutkijat tarjoaisivat asiantuntemustaan rauhantyöhön kaikkialla.
Historioitsijat ilman rajoja ei ole ensimmäinen historian rauhanalan järjestö. Esimerkiksi Alankomaista käsin toimiva Institute for Historical Justice and Reconciliation tuo yhteen historioitsijoita konfliktien eri osapuolilta. Instituutin projektit ovat toistaiseksi tuottaneet julkaisuja Israelin/Palestiinan konfliktiin, entiseen Jugoslaviaan, Kenian vaaliväkivaltaisuuksiin sekä armenialaisten ja turkkilaisten suhteisiin liittyen. Verkostolle hahmoteltu muoto ja laajuus erottavat sen kuitenkin IHJR:n kaltaisista järjestöistä.
Tähän mennessä Historiat ilman rajoja on saanut huomiota etenkin puheenjohtajansa Erkki Tuomiojan tekemän tiedotustyön kautta. Keskustelutilaisuuksia on järjestetty Suomen lisäksi esimerkiksi Ruotsissa, Intiassa ja Etelä-Afrikassa.
Tämän vuoden toukokuussa Helsingissä järjestetään kansainvälinen konferenssi teemalla ”Historian käyttö ja väärinkäyttö konflikteissa”, jossa puhuu esimerkiksi rauhannobelisti Martti Ahtisaari. Yhdistys on julkaisemassa myös kokoelmateoksen samasta aiheesta.
On mielenkiintoista seurata, ottavatko yhdistyksen toiminta ja kansainvälisen verkoston perustaminen tuulta alleen. Rauhantyötä historioitsijoille nykymaailmassa riittäisi.
Lisätietoa järjestöstä:
Historioitsijat ilman rajoja
Uses and Abuses of History in Conflicts
Tuomiojan blogi-kirjoitus aiheesta
Esimerkkejä historia-alan rauhan- ja yhteiskunnallisista aloitteista:
Institute for Historical Justice and Reconciliation: http://historyandreconciliation.org
Euro-Clio, rauha ja sovinto -teema
Historical Dialogues, Justice, and Memory Network
Historians for refugees -aloite
History and Policy -ryhmä (Iso-Britannia)
Hyvä englanninkielinen johdatus historian käyttöön ja väärinkäyttöön on Margaret MacMillanin teos Dangerous Games: The Uses and Abuses of History (useita painoksia 2008–2010). MacMillan on yksi toukokuun konferenssin pääpuhujista.