Avoin kirje Suomen hallitukselle ja poliisijohdolle

Lauantaina 10. syyskuuta Helsingin rautatieaseman edustalla Suomen Vastarintaliike järjesti mielenosoituksen, jonka yhteydessä pahoinpideltiin 28-vuotias. Vastarintaliike julkaisi videon tapahtumasta, joka päättyy kuvaan katukivetyksellä makaavasta miehestä ja kehotukseen: "Aktivoidu!"

Pahoinpitelyn uhri pääsi sairaalasta 15. syyskuuta, mutta hän kuoli seuraavana päivänä aivoverenvuotoon. Sunnuntaina 18. syyskuuta poliisi ilmoitti tutkivansa asema-aukion tapahtumia pahoinpitelynä ja törkeänä kuolemantuottamuksena. Poliisi ilmoitti myös ottaneensa kiinni vuonna 1990 syntyneen miehen.

Poliisin mukaan asema-aukiolla ei ollut yhtään partiota. Poliisi oli saanut yöllä ilmoituksen lehtisten jakamisesta. Tapahtuman todellinen luonne tai järjestävä taho eivät käyneet esille ilmoituksesta, Helsingin poliisilaitoksen viestintäjohtaja, ylikomisario Juha Hakola kertoi Ylelle.

Hakola selitti poliisin poissaoloa myös tapahtumien lukuisuudella. "Kyseisenä päivänä oli useita tapahtumia. Jos kaikkiin tämänkaltaisiin ilmoituksiin lähetettäisiin poliisipartio paikalle, ei muualle sitten ehdittäisikään".

^{Natsiväkivallan seurauksena kuollutta Jimi Karttusta muistettiin Rautatientorilla. Kuva: Anna Moring}

Poliisi oli asema-aukiolla

Hakolan tiedot poliisin poissaolosta asema-aukiolla eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Vastarintaliikkeen videossa nimittäin näkyy poliisiauto pysäköitynä noin 20 metrin päässä mielenosoituksesta. On vaikea uskoa, etteivät poliisit olisi autostaan nähneet mielenosoitusta.

Poliisiauton tallentuminen Vastarintaliikkeen videolle kyseenalaistaa myös sisäministeri Paula Risikon lausunnon Ylelle poliisin suhtautumisesta äärioikeistoon. "Mielestäni ei missään nimessä", Risikko vastasi epäilyyn, että virkavalta vähättelisi äärioikeistoa tai suhtautuisi siihen liian kevyesti.

Poliisiylijohtaja Seppo Kolehmainen kommentoi myös tapahtumia Ylelle. Hänen mukaansa järjestöjen väkivaltainen käytös pitää saada loppumaan, mutta järjestöjen kieltäminen on ongelmallista.

"Yleensähän nämä järjestöt eivät sinänsä piittaa yhdistystoimintaan liittyvästä lainsäädännöstä. Vaikka tämmöinen järjestö lakkautettaisiinkin, niin sen toiminnan jatkaminen varmasti onkin mahdollista", Kolehmainen totesi.

Järjestön lakkauttaminen ei automaattisesti lopeta sen toimintaa, mutta se olisi selkeä viesti hyväksyttävän toiminnan rajoista. Yhdistyslain 43. pykälän mukaan yhdistys voidaan alioikeuden päätöksellä lakkauttaa, "jos yhdistys toimii olennaisesti vastoin lakia tai hyviä tapoja".

Mikäli pahoinpitely ei ole vastoin lakia tai hyviä tapoja, poliisijohtaja Kolehmaisen pitää kyetä perustelemaan, miksi hän ei tee Poliisihallitukselle esitystä, jotta se nostaisi kanteen Suomen Vastarintaliikkeen kieltämiseksi.

YK:n sopimus vaatii kieltämään rasistiset järjestöt

Suomen hallitus ja erityisesti oikeusministeri Jari Lindström ovat vastuussa siitä, ettei hallitus ole tehnyt mitään Suomen Vastarintaliikkeen kieltämiseksi tai järjestäytyneen rasismin kriminalisoimiseksi sekä yhdistys- että rikoslaissa.

Näin siitä huolimatta, että YK:n kaikkinaisen rotusyrjinnän poistamista koskeva kansainvälinen yleissopimus velvoittaa säätämään laittomiksi ja kieltämään rotusyrjintää ja siihen yllyttämistä edistävät järjestöt sekä kriminalisoimaan tällaiseen toimintaan osallistumisen.

Hallituksen toimettomuuden perusteluksi ei riitä, että rikoslakiin jo nykyisellään sisältyy mahdollisuus rasististen ryhmien kieltämiseen. Se on piilotettu järjestäytyneen rikollisryhmän toimintaan osallistumisen kieltoon. Tästä syystä laista ei välity kansalaisille selkeästi, mikä on hyväksyttävää ja mikä ei sitä ole.

Eduskunnan perustuslakivaliokunta on jo vuonna 2000 todennut, että rasismin torjuminen voi toimia rikosoikeudellisen sääntelyn perusteena. Olisiko nyt korkea aika ottaa tämä todesta?

Käynnistämällä Huominen ilman pelkoa -kampanjan vaatimuksen rasistisen toiminnan kiellon sisällyttämisen yhdistys- ja rikoslakiin oikeusministeri Lindström voisi viimeinkin osoittaa, että perussuomalaiset kykenevät muuhunkin kuin rasismin ja väkivallan "ymmärtämiseen".

Vai pitääkö odottaa vielä lisää pahoinpitelyjä ja ruumiita, eikö yksikin ole liikaa?

Helsingissä 19.9.2016

Timo Mielonen
puheenjohtaja
Suomen Sadankomitea

Laura Lodenius
toiminnanjohtaja
Suomen Rauhanliitto – Finlands Fredsförbund