Kantelu poliisin toiminnasta mielenosoituksissa

Kantelu

Pyydämme, että eduskunnan oikeusasiamies pikimmiten selvittää, onko erilaisten mielipiteiden ilmaisua kohdeltu yhdenvertaisesti ja onko poliisin toiminta maahanmuuttopolitiikkaan liittyvissä mielenosoituksissa ollut lainmukaista. Pyydämme selvittämään millaisissa olosuhteissa ja mihin tosiseikkoihin perustuen poliisi voi siirtää vastamielenosoituksen paikkaa samalla varmistaen, ettei vastamielenosoittajien sananvapautta rajoiteta. Lisäksi pyydämme selvittämään, onko poliisi toiminut erilaisten mielipiteiden esittäjiä kohtaan tasapuolisesti.

Mielenosoitusten yhteydessä on usein vastamielenosoituksia, joiden järjestäjillä on yhdenvertainen oikeus järjestää julkisia kokouksia eli mielenosoituksia. Esimerkiksi sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksia ajavien Pride-kulkueiden yhteydessä ja 2000-luvun alkupuolen ydinvoimanvastaisten mielenosoitusten yhteydessä nämä vastamielenosoittajat ovat saaneet kokoontua normaalisti ja päässeet ilmaisemaan vapaasti kantansa kenenkään sitä estämättä.

Viimeisen vuoden aikana erityisesti Rajat kiinni -mielenosoitusten yhteydessä poliisi on näyttänyt suhtautuvan vastamielenosoituksiin toisin. Rasisminvastaisia mielenosoituksia on siirretty kauemmas Rajat kiinni -mielenosoitusten pitopaikoilta (mm. 30.1.2016 Narinkkatorilta Rautatientorille) ja yksittäisiä henkilöitä on kehotettu siirtymään pois sakon ja kiinnioton uhalla ilman perustetta (mm. pappi Kai Sadinmaata kehotettiin siirtymään pois 6.12.2015 612-mielenosoituksen tieltä ja Reko Ravelaa 3.10. Aleksanterinkadulla Rajat kiinni -mielenosoituksen lähistöltä).

Toista allekirjoittanutta (Reko Ravela) poliisi kielsi ensin kiinnioton ja sakon uhalla vastaamasta Rajat Kiinni-mielenosoituksen huutoihin Helsingin Aleksanterinkadulla 3.10. Tapauksen jälkeen Ravela seurasi Rajat Kiinni -mielenosoitusta kymmenien metrien etäisyydeltä kunnes poliiisi käski häntä poistumaan ”kauas, pois näköetäisyydeltä” Snellmaninaukiolta, jonne kyseinen mielenosoitus oli päättynyt. Poistumiskehotukselle ei annettu tilanteessa erityistä perustetta ja määräys oli varsin erikoinen koska molemmissa tilanteissa Ravela oli paikalla yksittäisenä henkilönä, ei osana mitään joukkoa, eikä määräyksiäkään annettu kuin hänelle henkilökohtaisesti.

Poliisi on perustellut vastamielenilmausten estämistä ja rajoittamista ulkomaalaisvastaisten mielenosoitusten yhteydessä mielenosoitusvapauden turvaamisella. Mielenosoitusvapaus on kuitenkin oikeus, joka perustuslain mukaan kuuluu tasapuolisesti kaikille. Jos ja kun mielenosoitusta itseään, siihen kuuluvia huutoja tai tunnuksia ei voida katsoa sellaiseksi lainvastaiseksi häiriöksi jonka poliisi olisi oikeutettu estämään, ei eriävien mielipiteiden esittäminen kyseisen tapahtuman läheisyydessä vastaavin laillisin keinoin voine myöskään olla laitonta.

Aikaisemmassa oikeuskäytännössä on myös katsottu että ilmoituksen jättäminen poliisille ei sinänsä ole edellytys mielenosoitusvapauden käyttämiselle. Vielä oudompaa on, jos sananvapauden piiriin kuuluvaa yksittäisen kansalaisen oikeutta reagoida ulkomaalaisvastaiseen mielenosoitukseen rajoitetaan ennakkoilmoituksen puutteeseen vedoten. Yhden hengen mielenosoitus ei määritelmän mukaan ole sellainen julkinen kokous, josta tulisi tehdä ilmoitusta poliisille.

Huomattavaa on että ukomaalaisvastaisten Rajat Kiinni-mielenosoitusten yhteydessä poliisi on toistuvasti pyrkinyt estämään vastamielenilmausten pääsyn näkö- tai kuuloetäisyydelle. Esimerkiksi 3.10. Helsingin poliisi esti yleisesti vastamielenosoittajien pääsyn Unionkadun ja Yliopistokadun kulmaa lähemmäs, kun Rajat Kiinni -mielenoitus oli kokoontunut Snellmanninaukiolle, noin 300 metrin päässä näköyhteyden ulkopuolella.

Erityisen huolestuttavaa on se että poliisi on turvautunut rajuihinkin voimatoimiin pyrkiessään estämään oikeutta vastamielenilmaukseen. Itsenäisyyspäivänä 6.12. poliisi hajotti vastamielenosoittajien joukkoa käyttäen muun muassa muovikuulia ampuvia projektiiliaseita. Vastaavaa keinoa ei tiettävästi ole aiemmin käytetty Suomessa mielenosoitusten hajottamiseen.

Toisaalta esimerkiksi 24.9. Lahden Hennalassa pidetty ulkomaalaisvastainen mielenosoitus sai kokoontua poliisin estämättä näköetäisyydellä kohteestaan (turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskus ja sinne saapuvat bussikuljetukset), huolimatta mielenosoittajien käyttämistä laittomista ja väkivaltaisista keinoista (muun muassa kivien ja ilotulitteiden heittely).

Samoin Harjavallassa 12.9. poliisi salli ulkomaalaisvastaisen vastaanottokeskuksen pihassa, kehottaen samalla vastaanottokeskuksessa asuvia turvapaikanhakijoita pysyttelemään poissa keskuksen pihalta. Mielenilmaus johti myös turvapaikanhakijoiden ja paikallisten asukkaiden ystävyysottelun peruuttamiseen, ilmeisesti koska ottelun (tai turvapaikanhakijoiden liikkumavapauden) turvaaminen katsottiin vähempiarvoiseksi kuin mielenosoittajien oikeus mielenilmaukseen. Poliisin linjaukseen tapauksessa ei nähtävästi vaikuttanut se että osa mielenosoittajista oli naamioituneita ja mielenilmauksen järjestäjätahona esiintyi tunnuksista päätellen uusnatsistinen Combat 18 -järjestö joka on kansainvälisesti yhdistetty lukuisiin väkivallantekoihin ja jopa murhiin.

Kempeleessä 28.11. järjestetty ulkomaalaisvastainen mielenosoitus puolestaan johti alaikäisten turvapaikanhakijoiden vastaanottokeskuksen evakuointiin turvallisuussyistä. Mielenosoituksesta arvioitua turvallisuusuhkaa vastaanottokeskukselle ja turvapaikanhakijoille ei kuitenkaan tässäkään tapauksessa katsottu perusteeksi mielenosoituksen estämiselle tai rajoittamiselle.

Vaikka potentiaalista turvallisuusuhkaa sinänsä voidaan pitää kyseenalaisena syynä rajoittaa mielenosoitusoikeutta, poliisi on kuitenkin aiemmin pitänyt tätä perusteena puuttua voimatoimin mielenosoituksiin silloin kun kyse on ollut muiden kuin ulkomaalaisvastaisten tahojen mielenilmauksista. Tunnettuja esimerkkejä tästä ovat esimerkiksi Smash Asem -mielenosoitus 2006 ja Helsingin poliisin operaatio vappumarssilla 2014. Kotkassa 2013 poliisi katsoi oletetun turvallisuusuhan syyksi kieltää jopa kirjaston tiloissa järjestetty keskustelutilaisuus äärioikeistosta.

Kaikesta päätellen poliisi ei ole myöskään yleisesti muuttanut linjaansa vastamielenilmausten oikeutuksesta. Pakolaisten oikeuksia puolustavassa Safe passage -mielenosoituksessa Helsingissä 27.2.2016 poliisi ei huomautuksesta huolimatta puuttunut henkilöön joka huuteli ja näytti käsimerkkejä kulkueelle. Tapahtumapaikka oli Kolmen Sepän aukiolla, noin 50 metrin päässä paikasta jossa poliisi oli 3.10. määrännyt Ravelan kiinnioton ja sakon uhalla lopettamaan Rajat Kiinni -mielenosoituksen huutoihin vastaamisen.

Ylläolevilla perusteilla pyydämme oikeusasiamiehen selvittävän onko poliisi edistänyt tasapuolisesti mielenosoitus- ja sananvapauden toteutumista. Erityisesti pyydämme oikeusasiamiehen selvittävän, onko poliisi suosinut oikeutta ulkomaalaisvastaisten mielipiteiden esittämiseen suhteessa muihin mielenilmauksiin, ja onko oikeutta esittää rasisminvastaisia mielipiteitä vastaavasti lainvastaisesti estetty. Pyydämme myös, että oikeusasiamies selvittää Harjavallan, Hennalan ja Kempeleen tapauksiin viitaten, onko poliisi laiminlyönyt muun muassa turvapaikanhakijoiden tai muiden ulkomaalaistaustaisten turvallisuuden ja liikkumisvapauden turvaamisen ulkomaalaisvastaisten mielenosoitusten yhteydessä.

Erityiskysymyksenä pyydämme myös selvittämään voiko poliisi estää yksittäistä kansalaista seuraamasta julkista mielenosoitusta, vai onko poliisin 3.10. esittämä poistumismääräys vailla laillista pohjaa.

Helsingissä 5.4. 2016

Eekku Aromaa ja Reko Ravela

Täältä Kai Sadinmaan omaa kohteluaan käsittelevä teksti.