- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kanadassa keskusteltiin pienaseista
Kanadan Quebecissä keskusteltiin maaliskuun lopulla pienaseiden vienti- ja kauttakuljetusvalvontaan liittyvistä globaaleista periaatteista. Keskusteluissa olivat esillä hyviksi koetut käytänteet asevalvonnassa ja YK:n pienaseita koskevan toimintaohjelman toteuttaminen.
Kokous oli osa Helsinki-prosessia eli Suomen ja Tansanian presidenttien aloitetta, jossa pyritään pureutumaan globalisaation hallintaan. Lähtölaukauksen hanke sai joulukuussa 2002 Helsingissä pidetystä konferenssista, joka pohti globaalin hallinnan ongelmia ja pohjois-etelä -suhteiden tulevaisuutta.
Helsinki-prosessin tavoitteena on löytää käytännössä toteuttamiskelpoisia ratkaisuja kenties aiemmin epätyypillisiksi koetuissa kumppanuuksissa. Ison 2005 jatkokonferenssin jälkeen työtä on jatkettu pyöreän pöydän keskustelujen kautta. Yksi aihekokonaisuus on rauha ja turvallisuus, jonka alla yritetään tehostaa myös pienaseiden viennin ja kauttakuljetuksen valvontaa.
Kanadan hallitus halusi tässä pyöreän pöydän keskustelussa valmistella ja pohjustaa elokuun lopussa Genevessä järjestettävää vienti- ja kauttakuljetusvalvontaan liittyvää isompaa konferenssia, jonka päätelmistä raportoidaan YK:n pienasetoimintaohjelmaa pohtivalle kokoukselle.
Keskusteluissa käytiin läpi ajankohtaisia prosesseja, muun muassa kansalaisjärjestöjen kokoamaa globaalit kriteerit -listaa, johon on koottu olemassa olevia yleisesti hyväksyttyjä asevientiperiaatteita ja jonka pohjalta voitaisiin luoda yhteistä sääntelyä aseviennille globaalilla tasolla. Samaten agendalla oli kansainvälinen asekauppasopimus (ATT eli Arms Trade Treaty), joka on kansalaisjärjestöjen ja myös EU::n ja joidenkin edistyksellistä hallitusten ajama aloite saada yhteinen, asekaupan kontrolliin ja kriteereihin liittyvä, laillisesti sitova kansainvälinen sopimus.
Asekaupan hallitsemisen ja pienasevalvontaan liittyen on jo – tiettyjen hallitusten vastustuksesta huolimatta – olemassa paljon yhteisesti sovittuja periaatteita ja sanamuotoiluja, joiden pohjalta voisi asekaupan säätelyä globaalilla tasolla saada aikaan. Mm. Suomi on nähnyt erityisesti juridisesti sitovan asekauppasopimuksen aikaansaamisen tärkeänä tavoitteenaan ja tehnyt työtä, jotta YK:n yleiskokouksessa jossain vaiheessa saataisiin asiasta päätöslauselma. Brittien erityisesti tukema aloite pienaseiden vientiin ja kauttakuljetukseen liittyvän kriteeristön kehittämisestä (Transfers Control Intiative) , ei olisi juridinen vaan poliittinen ohjeistus kansallisen lainsäädännön tueksi maailman maille. Toivottavaa olisi, etteivät nämä hieman eri tasoilla kulkevat tavanomaisten aseiden hallintaan liittyvät prosessit söisi toisiaan.
Tämäntyyppiset pyöreän pöydän keskustelut, joissa kansalaisjärjestöt ovat mukana omalla asiantuntijuudellaan, ovat aseidenriisuntamaailmassa yhä yleisempiä. Ne ovat järjestöihmisille arvokkaita sekä tiedonsaannin, vaikuttamisen että verkostoitumisen kannalta.
Kirjottaja osallistui Rauhanliiton ja KATU-verkoston edustajana Helsinki Process SALW Roundtable kokoukseen.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
