- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
UPI:n uusi johtaja Raimo Väyrynen ei usko perinteisiin sotilasliittoihin
OILI ALM & LAURA LODENIUS
Tämän vuoden alussa toimintansa aloittaneen eduskunnan uuden ulkopoliittisen instituutin johtaja, professori Raimo Väyrynen ehti julkisesti jo ennustaa Nato-keskustelun käynnistyvän kokoomuksen vaalivoiton myötä. Hän arvelee keskustelun arkipäiväistyvän (Presso 24.3.2007).
Monet ovat ”pelänneet”, että itse asiassa juuri Ulkopoliittinen instituutti tulisi tasoittamaan Suomen tietä Natoon sopivalla tilaustutkimuksella.
- Me emme tee instituutissa politiikkaa. Ilmassa on tietenkin kaikenlaisia spekulaatioita instituutin roolista, mutta sen on tarkoitus olla korkeatasoinen, kansainvälisestikin arvostettu tutkimuslaitos, torjuu Väyrynen.
Hän korostaa, ettei UPI tule osallistumaan Natoa koskevaan juupas-eipäs –keskusteluun, joka liittyy Natoon sotilasliittona ja erityisesti sen 5 artiklan turvatakuisiin. Sen sijaan tarvittaisiin monipuolista ja kriittistä analyysia Natosta rauhanturvaajana, roolista esimerkiksi Afganistanissa ja ylipäätään Naton maailmanlaajuisesta roolista.
Globaalitasolla murrosvaihe
Väyrysen mukaan kansainvälisissä suhteissa on meneillään murroskausi ja tapahtuu paljon muutoksia. Hän sanoo, ettei ole niinkään innostunut maakohtaisista tutkimuksista, vaan pikemminkin maiden rooleista globaalitasolla. Esimerkiksi Kiinan, Venäjän ja Yhdysvaltojen lisääntyvä keskinäinen kilpailu kiinnostaa.
- Euroopan unionin yhteinen puolustus on nyt kauempana kuin 50-luvulla. En jaksa uskoa, että EU:sta kehitettäisiin varsinaista sotilasliittoa perinteisessä mielessä. Tätä eivät halua etenkään entiset puolueettomat maat. Sen sijaan EU:n kriisinhallintakapasiteetin kehittämiselle on suoranaista tilausta nyt, kun USA:n maine maailmalla on romahtanut ja maa on joutunut globaalissa politiikassaan aika lailla nurkkaan. YK taas ei pysty täyttämään tehtäväänsä kollektiivisen turvallisuuden takaajana.
- Voi olla, että pitkällä tähtäimellä Natokin liudentaa pois puolustuksellista aspektiaan ja keskittyy kriisinhallintatehtäviin. Itse en oikein näe, että perinteisellä sotilaallisella puolustusliitto -ajattelulla olisi kauheasti tulevaisuutta. Elämme kuitenkin sellaista välikautta, että ennustaminen on aidosti vaikeaa.
Muuttuvat uhkakuvat
- Suurvaltojen välinen sota on epätodennäköinen, valtioiden väliset sodat ovat vähentyneet ja viime vuosina sisällissodatkin ovat määrällisesti vähentyneet – mutta tämä ei merkitse, että maailma olisi tullut rauhanomaisemmaksi tai turvallisemmaksi. Nykymaailmassa on rakenteellista väkivaltaa, etnispoliittisia konflikteja ja kaupunkiväkivaltaa, jonka taustalla on puhtaasti taloudellisia intressejä.
Uuden UPI:n tutkimusohjelmien laatiminen on parhaillaan meneillään. Tutkimusalaan kuuluvat kansainväliset suhteet ja EU-asiat. Väyrynen on ohjelmista vielä kohtuullisen vaitonainen. EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikka tulee olemaan merkittävimmässä asemassa, mutta esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja energiapolitiikan turvallisuuspoliittiset seuraukset saattavat myös olla tutkimuskohteena.
Tutkimusohjelmista päättää instituutin hallitus. Täydessä toiminnassa instituutin pitäisi olla ensi vuodenvaihteessa. Budjetti on kaksi kertaa suurempi kuin entisellä UPI:lla.
Lisää tietoa UPI:n toiminnasta
www.upi-fiia.fi
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
