- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Suomen puolustus ei kaipaa risteilyohjuksia
Puolustusvoimien toivelistalla olevat AGM-158 JASSM -risteilyohjukset ovat Suomen perinteiseen puolustukselliseen sotilasstrategiaan huonosti soveltuva asejärjestelmä. Muun muassa yksi maailman arvostetuimmista aseteknologiajulkaisuista, Jane’s Strategic Weapon Systems, luokittelee nämä risteilyohjukset nimenomaan hyökkäysasejärjestelmäksi. Niiden käyttökohteina pidetään vahvasti suojattujen kohteiden, kuten ilmatorjunta-asemien, tuhoamista.
Kyseessä on käsittämättömän kallis investointi, lehtitietojen mukaan (HS 1.3.2012) vain 50 risteilyohjuksen hankkiminen 64 Hornetin ilmavoimille. Hintaa koulutuksineen ohjuksille kertyy yli 3 miljoonaa euroa kappaleelta. Esimerkiksi Libyan sodan avauksessa USA ja Britannia laukaisivat 112 Tomahawk-risteilyohjusta yhden päivän aikana.
Perinteisen puolustuspolitiikan alasajo tapahtuu myös kansainvälisen kriisinhallinnan (lue: sodankäynnin, kuten Afganistanissa) kustannuksella. Puolustusvoimien, kuten muidenkin valtionhallinnon sektoreiden, sopeutuessa taloudellisiin realiteetteihin näyttää siltä, että valintoja ei ohjaa taloudellisuus eivätkä ne tehtävät, jotka kansan enemmistö perinteisesti katsoo kuuluvan puolustusvoimillemme. Puolustusministeriön perusteluissa viitataan vuosia sitten tehtyihin ylimalkaisiin kirjauksiin puolustusselontekojen yhteydessä 2004 ja 2009. Kansanedustajien ei pidä sitoa käsiään vuosien takaisiin, erittäin suppeaan taustatietoon perustuviin kirjauksiin.
Risteilyohjukset, joiden käyttökin tullee olemaan täysin riippuvainen myyjämaan eli USA:n tarjoamista palveluista (kuten GPS-paikannus), eivät ole osa puolustusstrategiaa. Ne kuuluvat hyökkäysarmeijan kalustoon ja viestivät aivan oudoista puolustusvoimien uudistuspolitiikan päämääristä. Nyt hankintalistalla olevien JASSM-ohjusten kehittäminen oltiin jo epäonnistuneiden testien ja kalliin hinnan takia laittamassa jäihin, minkä takia varmaankin halukkaita USA:n aseteollisuuden tukijoita etsitään entistä löysemmin ehdoin. Aiemminhan Suomellekaan ei ostolupaa myönnetty.
Julkisuudessa on puhuttu maamme ulkopoliittisesta luotettavuudesta kaupan esteenä. Oliko todellisuudessa kuitenkin kyse jostain muusta – kuten siitä, että Yhdysvallat halusi ottaa huomioon Venäjän mahdolliset reaktiot selvästi uudenlaiseen sotilasstrategiaan perustuvien aseiden myyntiin liittoutumattomalle Suomelle. USA:n lisäksi JASSM-ohjuksia ovat toistaiseksi ottamassa käyttöön vain Hollanti ja Australia, joiden sotilasstrategia pohjautuu aivan toisenlaisiin ratkaisuihin kuin Suomen. Vai onko nyt kyseessä enemmän kuin ohjuskauppa – ainakin sidomme puolustusratkaisumme entistä enemmän viime kädessä rajojemme ulkopuolelta ohjailtaviksi. Vai onko kyseessä valmistautuminen kansainvälisiin, Libyan sodan kaltaisiin operaatioihin, joihin ne hyvinkin soveltuvat?
Puolustusvoimien uudistus on kokonaisuudessaan otettava perusteelliseen parlamentaariseen käsittelyyn, kuten opposition kansanedustajat ovat vaatineet. Eduskunta ei saa alistua kumileimasimen asemaan.
Kirjoittaja on Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 23.3. ja maailma.net-verkkolehdessä.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
