Suomen puolustus ei kaipaa risteilyohjuksia

Kirjoittaja:

Puolustusvoimien toivelistalla olevat AGM-158 JASSM -risteilyohjukset ovat Suomen perinteiseen puolustukselliseen sotilasstrategiaan huonosti soveltuva asejärjestelmä. Muun muassa yksi maailman arvostetuimmista aseteknologiajulkaisuista, Jane’s Strategic Weapon Systems, luokittelee nämä risteilyohjukset nimenomaan hyökkäysasejärjestelmäksi. Niiden käyttökohteina pidetään vahvasti suojattujen kohteiden, kuten ilmatorjunta-asemien, tuhoamista.

Kyseessä on käsittämättömän kallis investointi, lehtitietojen mukaan (HS 1.3.2012) vain 50 risteilyohjuksen hankkiminen 64 Hornetin ilmavoimille. Hintaa koulutuksineen ohjuksille kertyy yli 3 miljoonaa euroa kappaleelta. Esimerkiksi Libyan sodan avauksessa USA ja Britannia laukaisivat 112 Tomahawk-risteilyohjusta yhden päivän aikana.

Perinteisen puolustuspolitiikan alasajo tapahtuu myös kansainvälisen kriisinhallinnan (lue: sodankäynnin, kuten Afganistanissa) kustannuksella. Puolustusvoimien, kuten muidenkin valtionhallinnon sektoreiden, sopeutuessa taloudellisiin realiteetteihin näyttää siltä, että valintoja ei ohjaa taloudellisuus eivätkä ne tehtävät, jotka kansan enemmistö perinteisesti katsoo kuuluvan puolustusvoimillemme. Puolustusministeriön perusteluissa viitataan vuosia sitten tehtyihin ylimalkaisiin kirjauksiin puolustusselontekojen yhteydessä 2004 ja 2009. Kansanedustajien ei pidä sitoa käsiään vuosien takaisiin, erittäin suppeaan taustatietoon perustuviin kirjauksiin.

Risteilyohjukset, joiden käyttökin tullee olemaan täysin riippuvainen myyjämaan eli USA:n tarjoamista palveluista (kuten GPS-paikannus), eivät ole osa puolustusstrategiaa. Ne kuuluvat hyökkäysarmeijan kalustoon ja viestivät aivan oudoista puolustusvoimien uudistuspolitiikan päämääristä. Nyt hankintalistalla olevien JASSM-ohjusten kehittäminen oltiin jo epäonnistuneiden testien ja kalliin hinnan takia laittamassa jäihin, minkä takia varmaankin halukkaita USA:n aseteollisuuden tukijoita etsitään entistä löysemmin ehdoin. Aiemminhan Suomellekaan ei ostolupaa myönnetty.

Julkisuudessa on puhuttu maamme ulkopoliittisesta luotettavuudesta kaupan esteenä. Oliko todellisuudessa kuitenkin kyse jostain muusta – kuten siitä, että Yhdysvallat halusi ottaa huomioon Venäjän mahdolliset reaktiot selvästi uudenlaiseen sotilasstrategiaan perustuvien aseiden myyntiin liittoutumattomalle Suomelle. USA:n lisäksi JASSM-ohjuksia ovat toistaiseksi ottamassa käyttöön vain Hollanti ja Australia, joiden sotilasstrategia pohjautuu aivan toisenlaisiin ratkaisuihin kuin Suomen. Vai onko nyt kyseessä enemmän kuin ohjuskauppa – ainakin sidomme puolustusratkaisumme entistä enemmän viime kädessä rajojemme ulkopuolelta ohjailtaviksi. Vai onko kyseessä valmistautuminen kansainvälisiin, Libyan sodan kaltaisiin operaatioihin, joihin ne hyvinkin soveltuvat?

Puolustusvoimien uudistus on kokonaisuudessaan otettava perusteelliseen parlamentaariseen käsittelyyn, kuten opposition kansanedustajat ovat vaatineet. Eduskunta ei saa alistua kumileimasimen asemaan.

Kirjoittaja  on Suomen Rauhanpuolustajien toiminnanjohtaja. Kirjoitus on julkaistu aiemmin Kansan Uutisten Viikkolehdessä 23.3. ja maailma.net-verkkolehdessä.

Lehden numero:

Uusimmat jutut samasta aiheesta

Puolustustarvikevienti Saudi-Arabiaan ja Arabiemiraatteihin – Hiljainen poliittinen hyvaksyntä »

Saudi-Arabia on viimeisen kymmenen vuoden ajalta Suomen puolustustarvikeviennin arvoltaan neljänneksi suurin vastaanottajamaa, ja Yhdistyneet arabiemiirikunnat viidenneksi suurin. Ihmisoikeuksien pitäisi olla merkittävä lupakriteeri, mutta näin ei ole.

Kolumni: Venäjä ja Suomen turvallisuuspolitiikka 2016 »

Kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Lauri Hannikainen kirjoitti Paxille kolumnin maailman tilasta ja Venäjästä ja siitä kuinka huolissaan nyt kannattaisi olla.

Sisäänpäinkääntyneisyys leimaa hallitusohjelman turvallisuuspolitiikkaa »

Sadankomitean puheenjohtaja luki hallitusohjelman ja arvioi sen turvallisuuspoliittista linjaa.