Euroopan parlamentti puoltaa asevientikieltoa Saudi-Arabialle – pallo on nyt jäsenmailla

Kirjoittaja:

Jemenissä on meneillään humanitaarinen katastrofi. Saudi-Arabia johtaa parhaillaan sotatoimia Jemenin huthikapinallisia vastaan. Maan johtaman liittouman epäillään syyllistyneen sotarikoksiin ja sitä on toistuvasti syytetty siviilikohteiden tahallisesta pommittamisesta, iskuissa on kuollut jo tuhansia siviileitä. Liittouman on raportoitu käyttäneen myös rypäleaseita, jotka lukuisat valtiot ovat kieltäneet nimenomaan niiden epätarkkuuden ja siviileille aiheutuvien pitkäaikaisten haittojen vuoksi. Myös liittouman ilmaiskuilla on laaja-alaiset vaikutukset siviileihin ja yhteiskunnan perusinfrastruktuurien toimintaan kuten sairaaloihin, kouluihin sekä puhtaan veden saamiseen. Arviolta 80 prosenttia Jemenin väestöstä tarvitsisi humanitaarista apua.

Euroopan parlamentissa käsiteltiin helmikuussa Jemenin konfliktia ja 25. helmikuuta äänestettiin julkilausumasta koskien konfliktin pikaista ratkaisemista. Enemmistö Euroopan parlamentissa asettui tukemaan julkilausumaa sekä puoltamaan vaatimusta asekaupan jäädyttämisestä Saudi-Arabialle. Julkilausuma hyväksyttiin tuloksella 449 puolesta, 36 vastaan ja 78 tyhjää/poissa. Asekauppapolitiikan tiukennusta koskevan lisäyksen puolesta äänesti 359, vastaan 212 ja 31 tyhjää/poissa. Myös suurin osa suomalaisista europarlamentaarikoista äänesti sekä julkilausuman että lisäyksen puolesta. Suomalaisista europarlamentaarikoista julkilausuman puolesta äänestivät seuraavat yhdeksän edustajaa: Hannu Takkula, Nils Torvalds, Merja Kyllönen, Liisa Jaakonsaari, Miapetra Kumpula-Natri, Petri Sarvamaa, Sirpa Pietikäinen, Henna Virkkunen. Asekauppapolitiikan tiukennusta koskevan lisäyksen puolesta äänestivät seuraavat seitsemän edustajaa: Heidi Hautala, Liisa Jaakonsaari, Miapetra Kumpula-Natri, Marja Kyllönen, Sirpa Pietikäinen, Hannu Takkula ja Nils Torvalds.

Äänestystulosta edelsi eurooppalaisten rauhanjärjestöjen kampanjointi, jota koordinoi European Network Against Arms Trade (ENAAT). Suomalaisista rauhanjärjestöistä kampanjaan osallistuivat Suomen Rauhanliitto ja Suomen Sadankomitea. Järjestöt kampanjoivat sen puolesta, että Euroopan parlamentti vaatisi jäsenvaltioitaan ja ennen kaikkea EU:n ulkopolitiikan korkeinta edustajaa Federika Mogheriniä edistämään Saudi-Arabian ja sen Jemenissä sotivien liittolaisten asettamista asevientisaartoon. Rauhanjärjestöt nostivat kampanjassaan ja europarlamentaarikoille lähettämässä kirjeessään esille, että aseviennin Saudi-Arabialle sallivat EU-maat rikkovat Euroopan unionin yhteistä asevientikantaa sekä kansainvälistä asekauppasopimusta. EU:n yhteisen asevalvontakannan toisessa kriteerissä todetaan, että jäsenmaiden ei pidä myöntää asevientilupia silloin, kun on selkeä vaara, että tuotteita käytetään niin, että niillä rikotaan kansainvälistä ihmisoikeuslainsäädäntöä. Rauhanjärjestöt ovat vaatineet, että EU:n jäsenvaltioiden ei pidä myöntää vientilupia millekään aseelle tai muulle sotatuotteelle jota saatettaisiin käyttää Jemenin konfliktissa, tai ylipäänsä Lähi-itään.

Jemen
Kuva: Photo RNW.org/Flickr

Hyväksyessään julkilausuman sekä lisäyksen Euroopan parlamentti lähetti vahvan viestin EU:n jäsenmaisen päättäjille niin Jemenin humanitäärisen kriisin pikaisesta ratkaisemisesta kuin asekauppapolitiikan tiukentamisesta. Parlamentin julkilausuma ei kuitenkaan sido jäsenmaita, joten vastuu julkilausuman toteuttamisesta on nyt jäsenmailla itsellään. Rauhanjärjestöt jatkavat kampanjointiaan, jotta europarlamentaarikot veisivät julkilausuman viestiä eteenpäin jäsenmaissaan.

Kritiikki EU-maiden asekauppapolitiikkaa kohtaan on voimistunut viime aikoina eri puolilla Eurooppaa ja monissa maissa mietitään, voiko asevientiä Lähi-idän sotaa käyviin maihin sallia.  Tukholman rauhantutkimusinstituutti Siprin tilastojen mukaan asevienti Lähi-itään on kasvanut merkittävästi viime vuosina. EU-maat ovat Siprin mukaan suurimpia Saudi-Arabian aseistajia. Asevienti Saudi-Arabiaan kasvoi vuosina 2011-2015 peräti 275 prosenttia, Qatariin 279 prosenttia ja Arabiemiraatteihin 35 prosenttia. Vuosina 2009-2014 59 prosenttia saudien asehankinnoista tuli EU-maista. Saudi-Arabia ja sen liittolainen Arabiemiraatit ovat kärkimaita myös Suomen asevientitilastoissa. Rauhanliitto ja Sadankomitea vaativat helmikuun alussa valtioneuvostoa perumaan Patrialle myönnetyn vientiluvan Arabiemiraatteihin sekä perumaan myös muita vientilupia aseille, joita saatetaan käyttää sotarikoksiin (Linkki kannanottoon: http://www.sadankomitea.fi/rauhanpolittiikkaa/kannanotto/asevientilupa-a...). Kansanedustaja Paavo Arhinmäki on tehnyt asiasta eduskunnassa kirjallisen kysymyksen, johon puolustusministeri Jussi Niinistö vastaa yksiselitteisesti: ”Viennille ei ole katsottu olevan ulko- ja turvallisuuspoliittista estettä. Myöskään luvan peruuttamiselle ei nähdä olevan ulko- ja turvallisuuspoliittista syytä. Tilannetta Jemenin operaationosalta seurataan kuitenkin tarkasti ja vientiluvat alueelle tutkitaan jatkossakin tapauskohtaisesti.” Vastauksessaan Niinistö kuitenkin toteaa: ”Suomen linja lupia myönnettäessä noudattaa Euroopan unionin valtavirtaa” ja ”Päätökset puolustustarvikevienneistä alueen maihin tehdään tapauskohtaisen harkinnan pohjalta ja tässä otetaan huomioon myös muiden EU-maiden linja”. Puolustusministerille pitänee siis lähettää Euroopan parlamentin julkilausuma vielä erikseen.

Katukuvaa Jemenistä
Katukuvaa Jemenistä. Kuva: Photo RNW.org/Flickr

Lehden numero: