- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Maailman sotilasmenot kasvussa
Maailman sotilasmenot kääntyivät kasvuun ensimmäistä kertaa vuosiin, käy ilmi Tukholman rauhantutkimusinstituutti SIPRI:n tänään julkaisemasta tilastosta. Vuonna 2015 sotilasmenoihin käytettiin noin 1700 miljardia dollaria. Euroopassakin armeijoihin ja asevarusteluun käytetty rahamäärä kasvoi vuonna 2015. Rauhanjärjestöt Rauhanliitto ja Sadankomitea kritisoivat asevarustelun kasvua; tärkeämpää olisi panostaa ihmisiin ja humanitaaristen kriisien ratkaisemiseen.
Euroopassa asevarustelu lisääntyi etenkin Keski- ja Itä-Euroopassa, missä valtiot kasvattivat sotilasmenojaan huomattavasti. Länsi-Euroopassakin sotilasmenojen lasku hidastui ja monet maat suunnittelevat jälleen menojen kasvattamista. Koko maailman mittakaavassa armeijoihin ja asevarusteluun kuluttivat eniten Yhdysvallat, Kiina, Saudi-Arabia ja Venäjä. Levottomassa Lähi-idässä sotilasmenoihin kuluttavien kärjessä on Suomen asevientitilastojen johtomaita: Saudi-Arabia, Yhdistyneet arabiemiirikunnat ja Turkki.
Kuva: Newtown grafitti/Flickr
Suomen hallitus on seurannut politiikassaan globaalia trendiä: inhimillistä hyvinvointia edistäviin aloihin kohdistetaan raskaita budjettileikkauksia, mutta armeijan menoja kasvatetaan. ”Suomessa on leikattu niin koulutuksesta ja terveydenhuollosta kuin humanitaarista avustustyötä tekeviltä järjestöiltäkin, mutta sotilasmenoja ei edelleenkään kyseenalaisteta”, Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius kritisoi.
Rauhanjärjestöt muistuttavat myös, että pieni osakin sotilasmenoihin käytettävästä rahasta auttaisi merkittävästi maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemisessa. Esimerkiksi vain prosentilla globaaleista sotilasmenoista katettaisiin koko maailman humanitaarisen avustustyön rahoituksen tarve eli 20,1 miljardia dollaria. (UN OCHA)
Tiistaina 5.4.2016 alkoivat kansainväliset sotilasmenojen vastaiset toimintapäivät. Rauhanjärjestöt osallistuvat toimintaan eri puolilla maailmaa.