- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Armeijalle lähes tuhannen tykin lisäys
Marraskuun puolivälissä Iltalehti kertoi, että armeijan tykkien määrä kasvoi yllättäen lähes tuhannella. Kyse ei ole mittavasta asekaupasta vaan siitä, että aiemmin merivoimien kalustoon kirjatut tykit siirtyivät maavoimien hallintaan.
ETYJn Wienin asiakirja velvoittaa sen allekirjoittajavaltiot raportoimaan muun muassa raskaan aseistuksen, kuten tykkien tai kranaatinheitinten määrästä. Raportointivelvoite koskee kuitenkin vain maavoimien käytössä olevaa raskasta aseistusta, mutta jatkossa Suomen on raportoitava näistä "uusista" tykeistä.
"Uusien" tykkien myötä Suomen armeijalla on läntisen Euroopan maiden suurin tykistö, runsaat 1500 tykkiä. Vuonna 2014 Suomi raportoi ETYJille tykkien määräksi 647. Esimerkiksi Saksalla on käytössään vain 223 tykkiä.
Eduskunnan puolustusvaliokunta kuuli 29. marraskuuta pitämässään kokouksessa prikaatikenraali Markku Myllykangasta ja komentajakapteeni Kari Ahrnbergia. Valiokunnan puheenjohtajan Ilkka Kanervan mukaan "Suomi saa puhtaat paperit asevalvontasopimuksen henkeä koskien". Hänen mukaansa "Suomi kertoo avoimesti ja enemmän kuin mitä Wienin sopimus sinänsä edellyttäisi".
Kanervan mukaan Suomi ei kuitenkaan ole yrittänyt pimittää osaa tykistöstään tai harhauttaa muita ETYJ-järjestön jäsenvaltioita. "Suomen tarve on ilmaista se, että täällä ei ole mitään turvallisuustyhjiötä," Kanerva totesi Iltalehdelle puolustusvaliokunnan tiistaisen kokouksen jälkeen.
Puolustusvoimien oma informaatio kuitenkin antaa vaikutelman, että Wienin asiakirjaan pohjautuva raportointi olisi kattavampi kuin mitä Suomi on toteuttanut. Pouolustusvoimien verkkosivujen asevalvontaa käsittelevässä osiossa todetaan, että "Wienin asiakirjan mukaisesti maat mm. vierailevat lentotukikohdissa ja muissa määritellyissä sotilaskohteissa". Lisäksi todetaan, että maat raportoivat esimerkiksi "joukkojensa ja kalustonsa vahvuudesta sekä sijainnista Euroopassa".
Iltalehden haastattelema emeritustutkija Unto Vesa hämmästelee Suomen noudattamaa raportointikäytäntöä. "Mikä on Etyjille raportoitujen tietojen uskottavuus, jos raportoivat maat voivat itse ratkaista mitä ilmoittaa ja mitä ei", Vesa kysyy. Hänen mukaansa raportoinnilla on tavoiteltu avoimuutta ja sen kautta saavutettavaa luottamuksen vahvistumista.
Lehden numero:
Aiheet:
Banners
