- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Maamiinojen uhrimäärä kasvoi viime vuonna 75 prosenttia
Miinan vammauttama poika. Kuva: Ho Van Lai / cc 2.0
Viime vuonna päivittäin keskimäärin 18 ihmistä kuoli tai haavoittui maamiinan tai muun sodassa käytetyn räjähdejäämän vuoksi. Määrä on kasvanut 75 prosenttia edellisvuodesta ja on korkein kymmeneen vuoteen, käy ilmi tuoreesta maamiinaraportista.
Raportin julkaisee vuosittain maamiinojen vastainen kampanja International Campaign to Ban Landmines. Sen mukaan uhrimäärän kasvua selittävät etenkin Syyrian, Libyan, Ukrainan ja Jemenin konfliktien uhrimäärien kasvu.
Huolestuttavaa on raportin mukaan myös se, että samaan aikaan miinanraivauksen ja muun miinojen vastaisen toiminnan rahoitus on vähentynyt. Tuki putosi viime vuonna 340,1 miljoonaaan dollariin (noin 320 miljoonaan euroon), matalimmalle sitten vuoden 2005, raportissa kerrotaan.
Viime vuonna miinoista myös puhdistettiin pienempi määrä maata kuin edellisvuonna, syynä suurelta osin rahoituksen väheneminen. Raivattua saatiin kuitenkin 171 neliökilometriä, suurin osa Afganistanissa, Kambodžassa ja Kroatiassa, raportissa kerrotaan.
Raportissa seurataan myös vuonna 1999 voimaan tulleen, maamiinat kieltävän Ottawan sopimuksen toimeenpanoa. Sen ansiosta uusien miinojen käyttö on äärimmäisen harvinaista, sillä sopimuksessa on mukana yli 80 prosenttia maista, raportissa huomautetaan.
Ottawan sopimus asettaa maille velvoitteita raivata miinansa ja hankkiutua varastoista eroon. Tavoitteena on, että vuoteen 2025 mennessä miinoista on päästy kokonaan eroon. Viime vuonna tuhottiinkin yli kaksi miljoonaa miinaa, raportissa kerrotaan. Esimerkiksi Valko-Venäjä, Kreikka ja Ukraina kuitenkin rikkovat sopimusta, sillä ne ovat ylittäneet neljän vuoden määräajan, jonka aikana niiden piti tuhota varastonsa.
Miinakieltosopimuksen osapuolten on määrä tavata ensi viikolla Chilen pääkaupungissa Santiagossa.
Juttu on julkaistu aiemmin Maailma.net-verkkojulkaisussa. Maailma.net on johtava suomalainen ihmisoikeuksiin, kehitysyhteistyöhön, globaaliin kehitykseen ja oikeudenmukaisuuteen sekä kestävään kehitykseen keskittynyt verkkojulkaisu. Uutisten lisäksi sivustolla julkaistaan työpaikka-, kampanja- ja tapahtumailmoituksia.
Lehden numero:
Banners
