Viestinnän suojan murentaminen etenee

Oikeusministeriön työryhmä julkisti lokakuussa mietinnön "Luottamuksellisen viestin salaisuus". Hallituksen esityksen muotoon kirjoitetussa mietinnössä esitetään muutosta perustuslakiin. Esitys liittyy siviili- ja sotilastiedustelua koskevien lakien valmisteluun.

Perustuslain 10. pykälään esitetään lisättäväksi uusi momentti, jossa säädettäisiin, että nykyisten viestin salaisuuden rajoitusten lisäksi salaisuus voitaisiin murtaa myös "tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta".

Sotilaallinen toiminta tarkoittaisi työryhmän mukaan sekä valtiollista että ei-valtiollista toimintaa. Tietoa hankittaisiin muun muassa Suomeen kohdistuvista sotilaallisista uhista, samoin seurattaisiin muiden maiden sotilaallisen suorituskyvyn kehitystä. Tiedon hankinnalle ei esitetä minkäänlaista ajallista rajausta.

Euroopan yliopistoinstituutin kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheinin pitää työryhmän sotilaallisen toiminnan määritelmää ongelmallisena. Perustuslakiblogissa Scheinin toteaa, ettei kyse olisi vain sotilaallisen toiminnan seuraamisesta "vaan paljon laajemmasta Suomen turvallisuuden ja turvallisuuspolitiikan tarpeita palvelevasta tiedonhankinnasta".

Scheininin mukaan työryhmän esityksessä sotilaallista toimintaa lavennetaan huomattavasti verrattuna siihen, miten se voimassa olevissa laeissa määritellään. Rikoslaissa kielletään "laiton sotilaallinen toiminta" ja muualla lainsäädännössä sotilaallisella toiminnalla tarkoitetaan sitä osaa puolustusvoimien tai sen henkilöstön toimista, jossa on "aseiden ja ammusten käyttöä aseellisen konfliktin oloissa".

^{Kuva: Democracy Chronicles/Flickr}

Kansallinen turvallisuus halutaan tulkita laveasti

Muulla kansallista turvallisuutta uhkaavalla toiminnalla työryhmä tarkoittaa "valtiojärjestystä tai yhteiskunnan perustoimintoja uhkaavaa toimintaa, kuten terrorismiin liittyvää toimintaa tai väkivaltaiseen radikalisoitumista taikka ulkomaisten tiedustelupalvelujen toimintaa" (kirjoitusvirheet työryhmän mietinnössä). Tietoa kerättäisiin "maan ylimmälle johdolle" sekä "kansallisten turvallisuusviranomaisten toimintaa varten". Myöskään tältä osin tiedonhankinnan aikaa ei rajattaisi.

Luottamuksellisen viestin salaisuuden rajoittamisen tulisi työryhmän mukaan olla välttämätöntä, hyväksyttävään tavoitteeseen perustuvaa ja mahdollisimman kohdennettua sekä rajattua. Lisäksi viestin salaisuuden rajoituksen pitää olla sopusoinnussa Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden, erityisesti Euroopan ihmisoikeussopimuksen kanssa.

Kansallinen turvallisuus on Scheininin mukaan sinänsä hyväksyttävä tarkoitusperä, mutta tältäkin osin työryhmä on hänen mukaansa yrittänyt "laajentaa kansallisen turvallisuuden vakavan uhkan käsitettä ohi sen, mitä työryhmän ehdottama perustuslainteksti voisi järkevästi tulkiten kattaa".

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen useat ratkaisut osoittavat Scheinin mukaan sen, että sopimusvaltioiden on kyettävä noudattamaan "käsitteellistä tarkkuutta kun ne vetoavat kansalliseen turvallisuuden ihmisoikeuksien rajoitusten oikeuttamiseksi". Tässä mietintö ei hänen mukaansa onnistu.

Olisi viisasta odottaa tiedustelulakien valmistelun tuloksia

Mikäli oikeusministeriön työryhmän esitys etenee, istuva Juha Sipilän hallitus laatii eduskunnalle esityksen perustuslain muutoksesta. Eduskunnassa hallituksen esitys käsiteltäisiin perustuslain säätämisjärjestyksessä. Se tarkoittaisi, että nykyisessä eduskunnassa hallituksen esityksen tulisi saada enemmistö äänistä ja lopullisesti lain hyväksyisi vuoden 2019 vaaleissa valittu eduskunta 2/3 enemmistöllä.

Perustuslakimuutoksen eteenpäin viemisen sijaan olisi Scheinin mukaan viisasta odottaa siviili- ja sotilastiedustelulakien valmistelutyön tuloksia. "Käsitykseni mukaan perustuslain 10 §:n muutos, jos sellainen ylipäätään osoittautuu tarpeelliseksi, todennäköisesti voidaan laatia paljon suppeampana kuin nyt saatu ehdotus", Scheinin kirjoittaa.

Mikäli oikeusministeriön työryhmän esitystä kuitenkin vietäisiin eteenpäin, Scheinin toivoo, että siihen tehtäisiin kaksi muutosta. Ensiksikin, työryhmän peräänkuuluttama massavalvonnan kielto tulisi sisällyttää perustuslakiin. Massavalvonnan kielto olisi perusteltua myös siksi, "ettei kaavailtu perustuslainsäännös lainkaan määrittelisi niiden henkilöiden joukkoa, joiden viestien luottamuksellisuuden suoja voidaan murtaa".

Toiseksi, Scheinin haluaisi tarkentaa ilmaisujen "sotilaallinen toiminta" ja kansallista turvallisuutta vakavasti uhkaava "muu toiminta" käyttöä. Hänen mukaansa viestin salaisuuden rajoittaminen voitaisiin toteuttaa "tiedon hankkimiseksi toiminnasta, jonka on todettu muodostuneen tai jatkuessaan muodostuvan vakavaksi uhkaksi Suomen kansalliselle turvallisuudelle".

Tällainen muotoilu takaisi sen, että kyseiseen perustuslain kohtaan tukeutuvissa laeissa yksityiskohtaisemmin määriteltäisiin se, millainen toiminta oikeuttaisi viestin salaisuuden rajoittamiseen. Samoin olisi erikseen todettava toiminnasta kansalliselle turvallisuudelle aiheutuva uhka, ennen kuin rajoituksia voitaisiin käyttää.

"Laadittavassa tavallisessa lainsäädännössä keskeiseksi kysymykseksi muodostuisi, kuka tuon uhkan toteaa ja millaiset oikeussuojakeinot siihen liittyvät" Scheinin kirjoittaa. Oikeusministeriön työryhmän mietinnössä näihin seikkoihin ei ole paneuduttu laisinkaan.