- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Dadaabin pakolaiset kahden tulen välissä
Kenia katsoo, että 25 vuotta on tarpeeksi pitkä aika Somalian sisällissodan takia vuonna 1991 perustetulle pakolaisleirille maan itäosassa lähellä. Kenia yriti sulkea Somalian rajan lähellä sijaitsevan leirin viime vuonna mutta marraskuussa sulkemista lykättiin puolella vuodella YK:n pakolaisjärjestön (UNHCR) johtajan Filippo Grandin pyynnöstä. Kenia pyrkii lopettamaan leirin väkisin kun toisaalta mitään kansainvälisen oikeuden mukaista tapaa lakkauttaa leiri rauhanomaisesti ei ole vielä keksitty tai pystytty toteuttamaan.
Helmikuussa Kenian korkein oikeus päätti, että pakkosulkemista ei voi sallia Kenian perustuslain nojalla. Sulkeminen olisi syrjinyt somalialaisia pakolaisia ryhmänä, minkä laki kieltää, ja altistanut ihmiset väkivallalle heidän kotimaassaan. Kenian hallinto on käynyt pidemmän aikaa vääntöä ihmisoikeusjärjestöiden kanssa siitä, onko pakolaisten siirtäminen levottomaan ja väkivaltaiseen Somaliaan laillista. Pakolaisten siirtäminen esimerkiksi kolmanteen maahan ei ole onnistunut eikä heitä ole pyritty integroimaan kenialaiseen yhteiskuntaan.
Kenia pitää pakolaisleiriä turvallisuusuhkana. Sen mukaan somalialainen terroristijärjestö Al-Shabaab on levittäytynyt sinne ja kylvänyt väkivaltaa siellä ja levittänyt ääri-islamistista ajattelua. Kenian hallinto sanoo Dadaabin olevan terroristien harjoitusleiri. Al-Shabaab on tehnyt viime vuosina Keniassa tuhoisia terrori-iskuja, syyskuussa 2013 pääkaupunki Nairobissa Westgate-ostoskeskukseen ja huhtikuussa 2015 Garissan yliopistoon. Iskuissa kuoli kymmeniä siviilejä.
Dadaabin pakolaisleiri perustettiin vuonna 1991, kun Somalian sisällissota ajoi siviilejä rajan yli Keniaan. Se oli alunperin tarkoitettu väliaikaiseksi asumukseksi ja talot ja infrastruktuuri ovat heikkoja. Nykyään leirillä arvioidaan asuvan noin 350 000 ihmistä, mikä tekee siitä maailman suurimman pakolaisleirin. Jotkut ovat kolmannen sukupolven pakolaisia. Leirillä olevat pakolaiset tarvitsevat luvan poistuakseen sen alueelta muualle Keniaan ja heillä on rajalliset mahdollisuudet harjoittaa elinkeinoja leirillä.
UNHCR tarjoaa leirillä ruokaa ja suojaa ihmisille mutta pakolaisleiri kärsii tällä hetkellä lahjoittajien väsymisestä auttamiseen. Järjestö on raportoinut kasvavasta toivottomuuden tunteesta somalipakolaisten keskuudessa. Joulukuusta lähtien Maailman ruokaohjelma (WFP) on joutunut rahoituksen puutteen takia rajoittamaan pakolaisten saamia ruoka-annoksia.
Nyt Kenian uhkaus sulkea leiri on saanut monet jo lähtemään sieltä kohti Somaliaa. Siellä he joutuvat taisteluiden ja väkivallan keskelle. Al-Shabaab on salafisti-islamistinen aseellinen järjestö ja Al-Qaidan liittolainen, joka on jo yli kymmenen vuotta käynyt aseellista taistelua Somaliassa ja tappanut sekä sotilaita että siviilejä.
Somaliassa ei ole ollut toimivaa hallintoa vuosiin ja maanviljely tai ruuan saanti näissä olosuhteissa on haasteellista. Maan sisäisiä pakolaisia on tällä hetkellä 1,1 miljoonaa, joista monet elävät leireillä, joissa infrastruktuuri ja saniteetti ovat vajavaisia. Somalian asukkaista noin 40 prosenttia tarvitsee tällä hetkellä ruoka-apua ja helmikuun alussa UNOCHA varoitti luvun kasvavan kesään mennessä kuivuuden seurauksena. Erityisesti tilanne uhkaa aliravittuja lapsia.
Saharan eteläpuoleinen Afrikka kärsii tällä hetkellä El Niño -ilmiön ja ilmaston lämpenemisen aiheuttamasta kuivuudesta, joka uhkaa aiheuttaa laajan nälänhän usean valtion alueelle. Sadot ovat useamman vuoden olleet tavanomaista pienempiä, karjaa kuolee eikä sadevesi varastoidu kuivaan maahan, jossa ei ole kasvillisuutta.
Kansainväliset järjestöt ovat ilmaisseet huolensa tilanteesta ja pyytäneet itäisen Afrikan alueelle ruoka-apua ennen kuin on liian myöhäistä. YK julisti nälänhädän Etelä-Sudaniin helmikuussa. Edellisen kerran alue kärsi kuivuudesta vuonna 2011, jota pidettiin pahimpana kuivuutena kuuten vuosikymmeneen, ja silloin apua syytettiin liian hitaaksi.
Somaliassa sekava tilanne ja keskenään taistelevat aseistetut ryhmät pahensivat tilannetta entisestään. Al-Shabaab esti humanitäärisen avun pääsyn hallitsemilleen alueille. Vuoden 2011 nälänhädän seurauksena Somaliassa kuoli arviolta 260 000 ihmistä, joista puolet oli alle viisivuotiaita lapsia.
Avustusjärjestöjen Pelastakaa lapset ry:n ja Oxfamin mukaan kymmenien tuhansien ihmisten hengen olisi voinut pelastaa varhainen puuttuminen asiaan. Sen sijaan rahoittajat odottivat todisteita nälänhädästä.
Pakolaisilla on ollut Dadaabin leirillä usein ruokaa, lapsilla mahdollisuus käydä koulua ja jokseenkin turvallisista. Silti se oli tarkoitettu väliaikaiseksi ja ihmiset ovat eläneet eristettyinä. Parempaa ratkaisua ei ole keksitty yli kahteenkymmeneen vuoteen ja nyt pakolaisten tilanne uhkaa kurjistua nopeasti ja dramaattisesti.