- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Kohti ydinaseiden kieltämistä
Maaliskuussa tapahtui historiallinen askel ydinaseiden riisunnan saralla. Suurin osa maailman maista aloitti ydinaseiden kieltämiseen tähtäävät sopimusneuvottelut YK:n päämajassa New Yorkissa. Neuvottelut jatkuvat tämän vuoden kesäkuussa. Ydinasevaltiot ja osa niiden kumppaneista on jättäytynyt neuvotteluista pois. Viime vuoden lopulla neuvottelujen aloittamisesta äänestettäessä Suomi äänesti tyhjää, eikä ole mukana myöskään neuvottelupöydässä. Pohjoismaista neuvotteluissa on mukana vain Ruotsi.
Jo olemassa olevassa ydinsulkusopimuksessa on listattu maat joilla saa olla ydinaseita. Samainen sopimus velvoittaa kyseisiä maita neuvottelemaan ydinaseriisunnasta. Nyt käynnistettyjen neuvottelujen lähtökohta on se, että ydinsulkusopimusta ei ole noudatettu tarpeeksi.
”Suomelle ydinaseiden riisunta on hyvin tärkeä asia. Näihin neuvotteluihin emme osallistu, koska katsomme, että jos ydinaseiden riisumisesta neuvotellaan, niin ydinasevaltioiden tulisi olla siitä neuvottelemassa.” sanoo ulkoasiainministeriön Asevalvontaosaston päällikkö Sannamaaria Vanamo.
Rauhanliiton puheenjohtajan Tarja Cronbergin mukaan sopimuksella tuskin on legitimiteettiongelmaa.
”YK:ssa tehdään jatkuvasti päätöksiä vaikka osa jäsenmaista on poissa. Turvallisuusneuvostossakin voidaan päättää, vaikka päätöksen kohdemaa ei ole paikalla.” kertoo Cronberg.
Suomen ulkoministeriöstä korostetaan ydinsulkusopimuksen roolia. Vanamon mukaan Suomen lähtökohta on käytännöllinen. Hän sanoo, että turvallisuusympäristöä tulee kokonaisuutena parantaa. Ulkoministeriön tiedotteessa pelätään neuvottelujen korostavan maiden välisiä vastakkainasetteluja.
Cronberg uskoo, että sopimus syntyy. Kyse on enää vain siitä, mitä se sisältää. Sopimuksen syntyminen ja voimaantulo eivät tarkoita kuitenkaan automaattisesti sitä, että Yhdysvallat ja Venäjä luopuisivat ydinaseista. Ydinasevaltiot pyrkivät edelleen pitämään kiinni oikeudestaan olla ydinasevaltioita. Sopimus loisi ydinaseriisunnan lamautuneisuuden kritiikille vahvemman pohjan.
”Esimerkiksi YK:n aseistariisuntakonferenssi Genevessä ei ole päässyt edes ydinaseriisuntaa koskevasta asialistasta päätökseen.” kertoo Cronberg.
Sopimuksen syntymisen jälkeen on helpompi alkaa neuvottelemaan esimerkiksi ydinasemateriaalin vähentämisestä ja ydinaseiden modernisointiin käytettävän rahoituksen pienentämisestä. Valtioiden tulisi myös sitoutua siihen, että eivät tee ensihyökkäystä ja aseet eivät ole laukaisuvalmiina.
”Pidemmällä tähtäimellä ydinaseille täytyisi saada vastaava sopimus kuin nyt on kemiallisille aseille. Tarvitsemme kieltosopimuksen, joka kieltää ydinaseiden kehittämisen, valmistamisen ja hallussapidon.” Cronberg kertoo pidemmän aikavälin tavoitteesta.
Tällainenkaan sopimus ei tarkoittaisi sitä, että ydinaseita ei kenelläkään olisi, mutta se antaisi paremmat mahdollisuudet puuttua niihin YK:n kautta.
Suomen rauhanliike kampanjoi sopimuksen puolesta kansainvälisen ICAN verkoston kautta.
Inforivi: Lisää ICAN-verkoston toiminnasta.
Ydinaseet - Suomi sanakirja:
Ydinsulkusopimus (NPT) – YK:n alainen sopimus jonka nojalla jäsenvaltiot sitoutuvat siihen, että eivät luovuta ydinasemateriaaleja muille. Sopimuksessa määritellään maat kenellä saa olla ydinaseita. Sopimus velvoittaa jäsenmaat neuvottelemaan ydinaseriisunnasta.
Ydinasevaltiot – Ydinsulkusopimuksen mukaisia laillisia ydinasevaltioita ovat USA, Venäjä, Iso-Britannia, Ranska ja Kiina. Lisäksi ydinaseita pitävät hallussaan Intia, Israel, Pohjois-Korea ja Pakistan
Aseidenriisuntakonferenssi (CD) – Genevessä kokoontuva aseidenriisuntaelin. Merkittävin aseidenriisuntaneuvotteluja organisoiva kansainvälinen toimielin.
Lehden numero:
Banners
