- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Rauhankulttuuria ja pyssypolitiikkaa
Tämä lehti on tehty paperilehdeksi jakoon kesätapahtumissa ja syksyllä 2017. Pax on rauhanjärjestö Sadankomitean ja Rauhanliiton yhteinen järjestölehti, joka ilmestyy pääasiassa verkkolehtenä. Kerran vuodessa teemme myös paperilehden, jonka tarkoitus on paitsi olla kiinnostava lehti lukijoilleen tässä ja nyt, myös markkinoida verkkolehteä ja rauhantoimintaa yleensä. Tämä numero on erikoisnumero Pax 2017/3b, eli paperilehden verkkoversio. Tässä julkaisussa ovat mukana kaikki paperilehden jutut ja lisäksi muutama erikseen tätä verkkolehteä varten kirjoitettu juttu, kerromme esimerkiksi Sadiqin tuoreet kuulumiset ja kesän aikana hyväksytystä ydinasekieltosopimuksesta sekä muistelemme alkukesästä menehtynyttä Outi Ojalaa.
Rauhanliikkeeseen tullessaan ihminen saattaa ajatella, että häntä kiinnostaa esimerkiksi rauhankasvatus tai rauhankulttuuri. Rauhanliike puhuu tietenkin myös näistä, mutta samaan aikaan rauhanaktivistit joutuvat tutustumaan tiiviisti erilaisiin sotiin, asetyyppeihin, sopimuksiin ja esimerkiksi asevelvollisuusjärjestelmään. Näitä teemoja me käsittelemme myös rauhanjärjestöjen lehdissä, kuten tässä Paxissa.
Monet rauhanjärjestöjen tärkeät aiheet ovat juuri nyt erittäin ajankohtaisia. Esimerkiksi aseviennistä me olemme puhuneet jo vuosikymmeniä. Aseviennin kohdalla olisikin hyvä toimia kuten David Calleb Otieno tämän lehden haastattelussa ehdottaa: miettiä keitä asevienti satuttaa, keitä vastaan näitä aseita saatetaan käyttää.
Erityisesti pienaseiden vienti aiheuttaa maailman konfliktista toiseen siirtyvien erittäin pitkään käyttökelpoisten aseiden määrän kasvua. Helppoja tapoja vaikuttaa asevientiin ei ole. Kun tunnemme säännöt voimme kuitenkin vaatia niiden tiukentamista ja vähintäänkin niiden noudattamista. Kaikki Suomestakaan tapahtuva asevienti nimittäin ei kestä päivänvaloa. Hyvänä esimerkkinä näistä aseviennin ilmeisimmistä ongelmista voi nostaa esille Saudi-Arabian kranaatinheitinkaupat 2014 tai kivääriviennin Bahrainiin 2011.
Tämä lehti yrittää puhua juuri sinulle ja otamme mielellämme vastaan palautetta kuinka onnistuimme siinä! Puhuttelivatko sinua Sadiqin, Tiitun ja Davidin haastattelujen kautta esitetyt ajatukset? Entä mitä ajattelet ydinaseriisunnasta tai arktisen alueen turvallisuudesta? Valmistitko piirakkaa ystävillesi? Ja vielä parempaa, haluaisitko tulla mukaan tekemään seuraavia lehtiä tai muuten tulla mukaan rauhanjärjestöjen toimintaan? Paxissa on tilaa ideoijille, kirjoittajille, piirtäjille ja kuvaajille. Rauhanliike laajemmin sen sijaan tarvitsee kaikenlaisia ihmisiä mukaan toimintaan! Otamme mielellämme vastaan kaikki lehteen liittyvät palautteet osoitteessa paatoimittaja@pax.fi. Järjestöihin saa yhteyden esimerkiksi takasivun yhteystietojen avulla.