- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Tiitu Takalo - Sarjakuvia ja aktivismia
Tiitu Takalo on tamperelainen Sarjakuva-Finlandialla ja Puupäähattu -palkinnolla palkittu sarjakuvataiteilija, kuvittaja, feministi sekä aktivisti. Takalon sarjakuvat haastavat lukijansa näkemään yhteiskunnalliset kysymykset ja arkielämän normit uudesta näkökulmasta.
Rauha on ollut yksi Takalon teemoista niin sarjakuvissa kuin muussakin toiminnassa. Erilaisissa aktivistiverkostoissa hän on ollut järjestämässä muun muassa rauhanmielenosoituksia, ja hänen sarjakuvansa rypälepommien vaikutuksista ja pakolaisuudesta kuvitteellisessa sota-Suomessa on julkaistu Sadankomitean Rauhan tiellä -sarjakuva-antologiassa.
Takalo kiinnostui aktivismista mielenosoitusten kautta. "Minua on aina kiinnostanut enemmänkin toiminta kuin teoria", Takalo selittää. Tämän vuoksi hän alkujaan osallistui erilaisiin mielenosoituksiin. Myöhemmin hän liittyi mukaan erilaisiin aktivistiverkostoihin, kuten Women in Black- ja anarkofeministiseen verkostoon.
Feminismistä Takalo kiinnostui, koska huomasi yhteiskunnan normien ja odotusten olevan naisille ja miehille täysin erilaiset. Hän katsoo, että yksilöiden väliset erot ovat paljon suurempia kuin sukupuolten väliset erot. Takalo on ollut myös perustamassa Tampereella kaikille sukupuolille avointa Queer-kerhoa.
Tiitu Takalo sovittaa päähänsä puupäähattua.
Mielenosoituksia hauskanpitoa unohtamatta
Vuosien saatossa Takalo on ollut mukana järjestämässä muun muassa keskustelutilaisuuksia, rauhanmielenosoituksia sekä rauhanmarsseja. Sarjakuvataiteilijan mukaan mielenosoittaminen on tärkeää ja niihin osallistumisen oikeutta kannattaa hyödyntää, koska kaikkialla maailmassa se ei ole mahdollista. "On paljon maita, missä ei voi lähteä kaduille osoittamaan mieltään, tai jos voi niin se on hengenvaarallista", Takalo toteaa. Mielenosoituksilla voi vaikuttaa ja niissä pääsee ilmaisemaan oma mielipiteensä.
Suomalaisessa yhteiskunnassa ei lähdetä helposti osoittamaan mieltä, eikä mielenosoitusten välttämättä uskota saavuttavan muutosta. Takalo kuitenkin muistuttaa, kaikesta siitä, mitä on mielenosoituksin saavutettu: jos joku ei olisi jossain aloittanut vaatimaan esimerkiksi naisten oikeuksia. Jonkun täytyy olla ensimmäinen, joka lähtee ajamaan muutosta. Jonkun täytyy aina olla ensimmäinen.
Ihmiset haluaisivat asioiden tapahtuvan nopeasti. Aktivismissa asiat ovat usein isoja, ja muuttuvat siksi hitaasti. Suuria voittoja saadaan harvoin ja moni polttaa itsensä loppuun. Monelle aktivismi voi olla kokopäiväistä. Siksi on hyvä, että verkostoihin ja järjestöihin tulee uusia innokkaita ihmisiä mukaan. Takalo kannustaa myös pitämään hauskaa ja pussailemaan barrikadien takana, jotta jaksaa.
Aktivismia sarjakuvilla
Viime aikoina Takalon aktivismi on muuttanut muotoaan. Nykyään hän ei ole enää aktiivisesti mukana aktivistiverkostoissa, vaan keskittyy sarjakuvien tekemiseen. Aktivismi itsessäänkin on muuttanut hieman muotoaan ja nettiaktivismi on keskiössä.
Takalo kuvailee sarjakuviensa kuitenkin olevan myös eräänlaista aktivismia ja ihmisten herättämistä. Sarjakuvat ovat Takalolle pääasiassa keino käsitellä asioita ja tuoda tärkeitä asioita esille. Niiden avulla hän jakaa omaa ajatusmaailmaansa myös lukijoilleen.
Takalo kertoo sarjakuviensa ideoiden nousevan pääasiassa hänen oman elämänsä ja ystäviensä kokemusten kautta. Tällä hetkellä Takalo tekee Memento Mori -sarjakuvablogia, joka muistuttaa meitä omasta kuolevaisuudestamme.
Tiitu Takalo haluaa myös korostaa arjen pienten valintojen merkitystä. Jokaisella pienelläkin valinnalla on myös merkitystä yhteiskuntaan ja sen toimintaan.
Suomalaisessakin yhteiskunnassakin Takalo näkee vielä tehtävää: "Koen, että Suomi ei ole hyvinvointivaltio." Takalo nostaa muutosta kaipaavista asioista esiin muun muassa armeijan pakollisuuden vain puolelle väestöä, sekä mielenterveysongelmien hoidon. Hän kokee, että suomalaisessa yhteiskunnassa ei saa tarpeeksi hyvää hoitoa silloin kuin sitä eniten tarvittaisiin. Jotta apua saisi, ihmisen tulisi olla vahvin silloin kun hän on heikoimmillaan. Se ei ole oikein.
Hän muistuttaa, että aktivismi ja asioiden muuttaminen tapahtuvat kuitenkin useilla eri tasoilla. Jotkut muuttavat maailmaa arjen valinnoilla ja toiset ajavat aktiivisesti muutosta joko järjestelmän sisällä tai ulkopuolelta käsin. Toiset tekevät sarjakuvia, jotka ehkä tuovat uuden näkökulman.
Ruutu Tiitu Takalon Sadankomitean Rauhantiellä-sarjakuva-antologiaan piirtämästä sarjakuvasta.