- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Puheloinen ja Häkämies eivät puhu uhista vaan asehankinnoista
Puolustusvoimain komentaja, kenraali Ari Puheloinen ja puolustusministeri Jyri Häkämies (kok.) puhuivat Helsingissä 194. maanpuolustuskurssin avajaisissa 20. syyskuuta. He maalailivat tulevaisuudennäkymiä puolustusvoimien laajoista supistuksista.
Kenraali Puheloisen mukaan puolustusvoimilla on edessään perusteellinen uudistus, jonka tavoitteena on pysyvät säästöt. Rivien välistä uhkaillaan varuskuntien lakkauttamisella, toiminnan leikkauksilla ja myös varusmiesten koulutuksesta säästämisellä. Tämä siis huolimatta puolustusmenoihin jo luvatusta kahden prosentin vuotuisesta korotuksesta.
Asehankinnoissa ei säästövaraa sanota olevan. Puheloisen ja Häkämiehen puheiden taustalla onkin nähtävissä armeijan kaavailemat mittavat asehankinnat. Ilmavoimien Hornet-hävittäjiä ollaan modernisoimassa, minkä lisäksi varaudutaan 2020-luvulla tapahtuvaan uusien hävittäjien hankintaan. Myös maavoimat hamuavat aseistukseensa miljardiluokan modernisointia.
Sodankäynnin teknistyessä puolustusvoimat jakautuu yhä selvemmin kahtia. Toisaalta on olemassa koulutettu armeijan kova kärki, jolla on käytössään muun muassa helikopterit, hävittäjät ja raskaat raketinheittimet. Jo nykyisin 90 prosenttia armeijan menoista käytetään tähän 10 prosentin vahvuuteen. Samalla pidetään yllä erittäin laajaa, mutta heikosti koulutettua ja varustettua reserviä. Sen tehtävä lienee pääasiassa ylläpitää maanpuolustustahtoa.
Puolustusvoimien näkökulmasta materiaalihankintojen välttämättömyyden korostaminen on ymmärrettävää, koska se on poliittisesti epävarmin osa puolustusmenoista. Varusmieskoulutuksesta ja varuskuntaverkosta poliitikkojen on sen sijaan paljon vaikeampi lähteä säästämään. Seurauksena säästöpuheista voi siis hyvinkin olla entisestään paisutettu puolustusbudjetti.
On erikoista, että sekä Häkämies että Puheloinen perustelevat armeijan uudistustarpeita ennen kaikkea taloudella ja kustannuksilla, ei niinkään maanpuolustuksellisilla syillä.
Eikö olisi oleellista keskustella keinoista, joilla Suomesta tehdään turvallinen paikka asua ja elää, ja mikä tässä yhtälössä on armeijan rooli? Mitä todellisia uhkia vastaan Suomi tarvitsee entistä voimakkaampaa armeijaa? Onko koko muu itseään aseista riisuva Eurooppa väärässä?
Talouspuheen sijaan olisin odottanut puolustusministeriltä ja puolustusvoimien komentajalta analyysiä todellisista uhkakuvista.
Kirjailija on Sadankomitean varapuheenjohtaja
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
