- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Miksi Suomi on Afganistanissa?
Suomessa ei ole keskusteltu mistään muusta rauhanturvaoperaatiosta niin paljon kuin Afganistanista. Nyt keskusteluun haluavat osallistuvat myös sotilaallisesta kriisinhallinnasta vastaavat puolustusvoimat ja ulkoministeriö, jotka kiertävät Suomea kertomassa Miksi Suomi on Afganistanissa? Kysymysmerkki lauseen lopussa näyttää kyllä tarkoittavan, että he eivät itsekään tiedä, vaan joutuvat kysymään yleisöltä.
Ensimmäinen keskustelutilaisuus järjestettiin Mikkelissä. Länsi-Savo (6.9.2010) raportoi Maavoimien esikuntapäällikön Juha Kilpiän kertoneen meidän olevan Afganistanissa ”tukemassa maan kokonaisvaltaista kehitystyötä ja takaamassa turvallisen toimintaympäristön toimijoille”. Nimimerkki nostomies tarjosi uutista seuranneessa verkkokeskustelussa toisen vaihtoehdon. ”Suomi on perskärpäsenä kärkkymässä isojen poikien apajilla ja hankkimassa hyväksyntää olemassaololleen lähettipojan hommissa.”
Nostomiehen esittämät kommentit on helppo torjua populistisina, mutta ne saavat tukea myös tutkimukselta. Ulkopoliittisen instituutin tutkija Charly Salonius-Pasternak ja Maanpuolustuskorkeakoulun tutkija Jarno Limnéll selvittivät syitä miksi juuri Afganistanin operaatioon tulee osallistua. He huomauttivat, että voisimme olla yhtä hyvin puolustamassa ihmisoikeuksia Kongossa tai rakentamassa oikeusvaltiota Liberiassa. Siksi he kysyivätkin, miksi Afganistan on tärkeä Suomelle. Miksi valitsemme juuri ne tietyt operaatiot, joissa haluamme olla mukana?
Rauhanliiton toiminnanjohtaja Laura Lodenius jakaa tutkijoiden käsityksen, että poliittiset syyt ovat muualla kuin virallisessa mantrassa demokratiasta, ihmisoikeuksista ja naisten asemasta.
”Halutaan kantaa vastuuta suhteessa Natoon, ei siis niinkään maailmaan tai Afganistaniin. Se vastuu demokratiasta ja naisten turvallisuudesta on ollut koukku, jolla poliitikot ja kansa, meidät kaikki, ollaan saatu mukaan”.
Filosofi Judith Butler arvosteli Voima-lehdessä (7/2010) suomennetussa artikkelissaan länsimaalaisten sotilasoperaatioiden perustelemista valheellisesti juuri feministisellä retoriikalla. Siinä eurooppalaisia vaatimuksia seksuaalisesta vapaudesta ja naisten asemasta käytetään lännen puolustamiseen kuvitteelliselta muslimien hyökkäykseltä. Vaadimme afgaaneja ja muslimeja omaksumaan nämä arvot, mutta emme kuitenkaan kohdista vaatimustamme esimerkiksi sveitsiläisiin miehiin tai suomalaisiin Pride-kulkuetta vastaan hyökänneisiin.
Oli sitten kyse Suomen puolustusvoimista tai Natosta, ne tarvitsevat toimintaa olemassaolonsa oikeutukseksi. Naton menetettyä Neuvostoliiton uhan on se ilmoittanut olevansa maailman johtavin kriisienhallintaorganisaatio. Näiden kahden tehtävän välinen ero on ainoastaan se, että uudessa tehtävässään se on joutunut testaamaan väitettään todellisuudessa. Kriisinhallintakeskuksen johtaja Ari Kerkkänen on todennut, että Afganistanissa sotilaallinen menestys on ollut äärimmäisen heikko. Tuotto on ollut heikko, mutta sotilaallisia investointeja on vain päätetty kasvattaa.
”Liikeyrityksen tämä olisi johtanut konkurssiin. Samat lainalaisuudet eivät näytä pätevän sotilaalliseen ratkaisuun uskoviin, joiden johtopäätös on ollut lisätä väkivaltaa ja radikalisoitumista ruokkivaa läsnäoloa Afganistanissa. Absurdius vain korostuu, kun samanaikaisesti on tunnustettu, että Afganistanin ongelmaan ei ole sotilaallista ratkaisua.”
Jarno Limnéll on sanonut, että puolustusvoimien on valittava, mihin kaikista kolmesta tehtävistään se aikoo panostaa. Ulkomaiset operaatiot kyllä tuovat suomalaisille sotilaille kokemusta taistelukentiltä, mutta niiden lisääntyessä veronmaksajat miettivät, onko se sittenkään sitä mitä haluamme. Kysymysmerkki armeijan ja ulkoministeriön kampanjassa muistuttaa, että poliittinen päätös on voitu tehdä syistä, joita ei haluta sanoa ääneen. On löydettävä muita hyviä syitä, millä päätöstä voidaan perustella. Siinä missä syyt ovat kadoksissa, seuraukset kyllä tiedetään hyvin.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
