- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Afganistan odottaa USA:n vetäytymistä, USA presidentinvaaleja
Suurin osa amerikkalaisista haluaa Yhdysvallat pois Afganistanista, ja mitä nopeammin, sen parempi. Mitkä ovat Obaman vetäytymissuunnitelmat muihin presidenttiehdokkaisiin verrattuna?
Yhdysvaltojen seuraavat presidentinvaalit pidetään vasta yli vuoden päästä, mutta kampanjointi on jo täydessä vauhdissa. Yksi keskeisimmistä politikoinnin aiheista on Afganistanin tilanne ja sieltä poistuminen. Yhdysvaltojen joukot ovat olleet Afganistanissa jo vuodesta 2001. Barack Obaman tämänhetkinen suunnitelma on kotiuttaa 33 000 sotilasta syyskuuhun 2012 mennessä, ja 10 000 jo tämän vuoden puolella. Obaman mielestä Yhdysvaltojen ei ole järkevää tuhlata miljoonia dollareita maailman toisella puolella samalla, kun maa itse kamppailee taloudellisesti.
Obamaa kritisoidaan siitä, että hän hätiköi näin tärkeässä asiassa vain tehdäkseen politiikkaa ja kosiskellakseen äänestäjiä. Monet ovat myös tyytymättömiä siihen, ettei asioista puhuta suoraan, ja paljon olelelista jää hämärän peittoon. Yhdysvaltojen Afganistanin joukkojen entinen komentaja ja keskustiedustelupalvelun CIA:n nykyinen johtaja David Petraeus on sitä mieltä, että tämänsuuruinen vetäytyminen aiheuttaa logistisia ongelmia ja olisi raskasta Afganistanin taloudelle. Mutta joillekin demokraateille tämäkään vetäytymisaikataulu ei ole kyllin nopea.
Obaman kilpakumppanit haluavat vetää selvän eron itsensä ja istuvan presidentin välille. Esimerkiksi republikaanien ehdokkuutta tavoitteleva Mitt Romney kritisoi tiukasti Obaman vetäytymisaikataulua: ”En ole kuullut yhdenkään presidentin sotilaallisista neuvonantajista suosittelevan tätä suunnitelmaa”.
Romneyn mielestä Yhdysvaltojen kuva maailmalla on ryvettynyt, ja maata pitäisi johtaa tarkoituksenmukaisuuden ja tehtävään sitoutumisen periaatteiden mukaan. Niin ikään republikaaniehdokkaaksi pyrkivä Rick Perry kannattaa nopeaa vetäytymistä Afganistanista, mutta tähdentää Yhdysvaltojen vastuuta siitä, että Afganistanin oma armeija pystyy jatkossa turvaamaan kansalaistensa elinolosuhteet, ja että maan infrastruktuuri kehittyy oikeaan suuntaan. Romneyn ja Perryn kilpakumppani Michele Bachmann toivoo, että työ Afganistanissa saatetaan loppuun. Hän ihmettelee myös sitä, ettei Obama koskaan puhu sodan voittamisesta.
Afganistanin presidentti Hamid Karzai kuten monet muutkin Kabulissa ottavat Obaman ilmoituksen innolla vastaan, mutta eteläisessä Afganistanissa ollaan varovaisempia. Paikalliset viranomaiset ja heimopäälliköt kyseenalaistavat afgaanijoukkojen kyvyn puolustaa heitä yhä kukistumattomia talebaneja vastaan. Karzain hallitusta pidetään myös heikkona ja korruptoituneena, ja talebanien uskotaan juurtuneen syvälle afgaanien keskuuteen. Yhdysvaltojen virkamiesten mukaan jonkinlaisia sopimuksia talebanien kanssa on ainakin yritetty tehdä; näitä vaaditaan katkaisemaan kaikki kontaktit al Qaedaan sekä tunnustamaan Afganistanin perustuslain etenkin naisten oikeuksien osalta.
Washington Postin toimittaja Michael Gerson on kolumnissaan (24.6.2011) sitä mieltä, että presidentin kuuluu sekä ylläpitää maan puolustusta että edistää yleistä hyvinvointia, ei tehdä vaarallista valintaa näiden kahden välillä, kuten Obama hänen mielestään nyt on tehnyt. The New York Timesin pääkirjoituksessa (5.9.2011) peräänkuulutetaan asiantuntevia neuvottelijoita sopimaan ehdoista niin presidentti Karzain kuin talebanienkin kanssa. Kirjoituksessa uskotaan myös siihen, että Afganistan tarvitsee taloudellista tukea vielä vuosien ajan, mutta omavaraisuuteen on yhtä kaikki pyrittävä. Miten se toteutuu, onkin jo haastavampi asia.
Ensi vuoden marraskuussa selviää, kenestä tulee Yhdysvaltojen seuraava presidentti. Nähtäväksi jää, saako Afganistanin todellinen tilanne näkyvyyttä kaiken politikoinnin keskellä, vai jäävätkö afgaanit ja yhdysvaltalaissotilaat oman onnensa nojaan vain siksi, ettei presidentinvaalikampanja salli keskustella heidän tulevaisuudestaan riittävän huolellisesti.
Kenny Holstonin kuvassa afganistanilaisen poliisin poika seisoo pommitetun rakennuksen ikkunassa Tarnakissa Kandaharissa tammikuussa 2009. Paikalla oli aiemmin Al-Qaidan valmennusleiri.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
