- Sadankomitean ja Rauhanliiton julkaisivat Pax-lehteä vuoteen 2018 saakka. Voit edelleen tutustua lehden arkistoon. »
- Nähdään 2020 »
- Lasten rikosoikeudellinen vastuu ja lapsisotilas Dominic Ongwenin tapaus Kansainvälisessä rikostuomioistuimessa »
- Suomen puolustusmenot ovat Euroopan kärjessä »
- 1963 – Suomi murroksen keskellä »
- Sadankomitean linja »
- Mitä kuuluu rauhanlähettiläille? »
- Kansainvälinen rikostuomioistuin antaa toivoa sorretuille rohingyoille »
- Nuoret mukaan päättämään rauhasta ja turvallisuudesta »
- Katuväkivalta Kapkaupungissa »
- 20 vuotta Rauhankoulua »
- Kirja-arvio: Hävittäjähankinta on poliittinen päätös »
- Aseistakieltäytymisuutisia »
- Sadankomitean rauhanpalkinto kansainvälisen oikeuden tutkija Jarna Petmanille »
- Turkkia rakennetaan luonnon ja ihmishenkien kustannuksella »
- Kaupungistuminen ja ilmastonmuutos uhkana turvallisuudelle kehitysmaissa »
- David McReynolds 1929-2018 »
- Kirja-arvio: Syyrialaisten toiveet demokratiasta diktatuurin ja islamismin puristuksessa »
- Kirja-arvio: Rauhaa rakentamassa? Kansalaisjärjestöt hauraissa maissa »
- Arkinen seitan ja perunamuussi »
- Valkoiset unikot - pasifistisymbolilla nationalismia vastaan »
- Onnea Matti Mäkelä 70 vuotta! »
Puheloinen haluaa rahaa materiaalihankintoihin
Komentaja Puheloisen mukaan armeijan hankinnoista ei voida enää tinkiä ilman, että puolustusvoimien kyky suoriutua tehtävistään uskottavasti vaarantuu. Merkitseekö tämä yleisen asevelvollisuuden uudelleenarviointia?
Puolustusvoimien komentaja kenraali Ari Puheloinen otti vahvasti kantaa armeijan materiaalihankintoihin puheessaan maanpuolustuskurssin avajaisissa syyskuun alussa. Puheloisen pääviesti oli, että sodan ajan joukkojen varustamisesta on tähän mennessä tingitty niin paljon, että raja on saavutettu.
Tulevaisuudessa materiaalihankinnoista ei Puheloisen mukaan voida enää tinkiä ilman, että puolustusvoimien kyky suoriutua tehtävistään vaarantuu. Ellei materiaalihankintoihin saada lisää rahaa vuoden 2015 jälkeen, ero minimitarpeeseen on niin suuri että, ”2020-luvun alussa ei voida enää puhua koko maan uskottavasta puolustuksesta”, Puheloinen totesi.
Vajaa kuukausi maanpuolustuskurssin puheensa jälkeen Puheloinen oli Yle Radio 1:n Ykkösaamun vieraana. Hän jatkoi samasta teemasta ja suuntasi viestinsä erityisesti hallitukselle sekä uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelijoille, kuten myös tasavallan presidentille ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittiselle ministerivaliokunnalle.
"Jos me joudumme supistamaan edelleen rakennetta saadaksemme materiaaliin lisää rahaa, niin emme kykene kouluttamaan koko palveluskelpoista osaa ikäluokasta, mikä merkitsee sitä, että meillä ei silloin enää ole yleinen asevelvollisuus. Tai sitten jos joudutaan siihen, että sodanajan organisaatiota supistetaan, jotta jäljellä olevat joukot olisivat varustettu asianmukaisesti, välttävästi edes, tai tyydyttävästi – niin ei silloin kyetä niihin tehtäviin joita meillä on ja tämä on iso valtiollisen tason kysymys."
Puheloisen mukaan vaihtoehtoja on siis kaksi. Mieluisin vaihtoehto on lisää rahaa materiaalihankintoihin, jotta kaikki voisi jatkua ennallaan, eikä puolustuspolitiikan perusteisiin tarvitsisi kajota. Epämiellyttävämpi vaihtoehto olisi sen sijaan laaja puolustusvoimien tehtävien uudelleenarviointi.
Silloin pitäisi ottaa kantaa muun muassa yleiseen asevelvollisuuteen, aluepuolustukseen sekä myös siihen, kuinka suurta armeijaa Suomessa ylläpidetään ja millaisen kriisin varalta sitä tarvitaan.
On selvää, että puolustusvoimissa toivotaan Puheloisen esittämän mieluisimman vaihtoehdon toteutuvan. Näin siksi, että armeijan tehtävien uudelleenarvioinnissa ei enää selvittäisi muutamien varuskuntien lakkauttamisella eikä henkilökuntasupistuksilla.
Näyttää myös siltä, että turvallisuus- ja puolustuspoliittiseen selontekoon kirjataan jonkinasteinen lupaus materiaalihankintojen lisäyksestä vuoden 2015 jälkeen. Helsingin Sanomien (6.10.) mukaan ”korotustarpeella on periaatteessa laaja tuki” ja kiistaa käydään siitä, miten kirjaus selontekoon tehdään.
Vaihtoehtoina on materiaalihankintoihin tarvittavan lisäsumman kirjaaminen, korotusprosentin esittäminen tai periaatteellisen sitoutumisen mainitseminen, Helsingin Sanomat toteaa.
Lehden numero:
Aiheet:
Uusimmat jutut samasta aiheesta
Banners
